Faris Alsuhail

• Ruotsinkielisten määrä kääntyi vuoden 2008 jälkeen kasvuun. Vuonna 2016 Helsingissä asui 36 004 äidinkielenään ruotsin kieltä puhuvaa asukasta. Ruotsinkielisten osuus väestöstä oli 5,7 %.

• Eniten ruotsinkielisiä asuu Helsingin läntisissä ja eteläisissä kaupunginosissa. 

 

Ruotsinkielisten määrä kasvanut viime vuosina

Vuonna 2016 Helsingissä asui 36 004 äidinkielenään ruotsin kieltä puhuvaa asukasta. Ruotsinkielisten osuus koko Helsingin väestöstä oli 5,7 %. Ruotsinkielisten määrä väheni Helsingissä 1990-luvun ja 2000-luvun aikana, mutta on lähtenyt vuoden 2008 jälkeen uudelleen kasvuun. Vuonna 1992 ruotsinkielisiä oli yli 37 000 ja vuonna 2008 määrä oli alle 35 000. Tämän pienen notkahduksen jälkeen ruotsinkielisten määrä on siis kasvanut 1 499 hengellä vuoteen 2016 mennessä (kuvio 1.14). Östersundomin liittäminen Helsinkiin vuoden 2009 alussa selittää kasvusta noin kolmanneksen (450 henkilöä).

Väestömäärän kasvusta huolimatta ruotsinkielisten osuus Helsingin väestöstä on laskenut maahanmuuttajien määrän nopeasta kasvusta johtuen. Vaikka ruotsinkielisten osuus tulevina vuosina vielä hieman laskee, tulee ruotsinkielisten määrä ennusteen mukaan kasvamaan noin 7 000 hengellä vuoteen 2040 mennessä.

Ruotsinkielisten keski-ikä lähellä suomenkielisiä

Ruotsinkielisen väestön keski-ikä oli aiemmin selvästi korkeampi kuin suomenkielisellä väestöllä, sillä ruotsinkielisen vanhusväestön määrä oli aikaisemmin selvästi nykytasoa korkeampi. Ero suomenkielisen ja ruotsinkielisen väestön keski-iässä on sittemmin kaventunut lähes kokonaan pois, sillä yli 65-vuotiaiden ruotsinkielisten määrä on vähentynyt 1990-luvun alusta neljänneksellä (kuvio 1.14). Vaikka tämä on laskenut ruotsinkielisen eläkeikäisen väestön määrää, on 65–74-vuotiaiden ruotsinkielisten määrä ollut kasvussa.

Myös ruotsinkielisten lasten määrä on kasvanut. Alle kouluikäisten (0–6-vuotiaiden) ruotsinkielisten lasten määrä on tällä hetkellä hieman yli 3 000, kun vielä vuonna 1992 lapsia oli noin 2 200. Tähän on vaikuttanut perheiden vähentynyt muutto naapurikuntiin ja ruotsinkielisten lasten aiempaa suurempi syntyvyys. Tällä hetkellä lapsia on Helsingin ruotsinkielisessä väestössä suhteellisesti enemmän kuin suomenkielisessä väestössä.

Kokonaisuutena tarkasteltuna ruotsinkielisen väestön muuttoliikkeellä ei ole kovin suurta vaikutusta väestönkehitykseen. Viime vuosikymmenellä ruotsinkielisten muuttotappio oli pääasiassa keskimäärin 100 hengen luokkaa vuodessa. Vuoden 2007 jälkeen muuttovoitto on ollut 50 henkilön luokkaa vuotta kohden.

Ruotsinkielisiä eniten eteläisissä ja läntisissä kaupunginosissa

Ruotsinkielinen väestö on painottunut Helsingissä erityisesti eteläisiin ja läntisiin kaupunginosiin (kuvio 1.15). Eniten ruotsinkielisiä asui vuonna 2016 Ullanlinnan peruspiirin alueella, jossa ruotsinkielisiä oli noin 4 000, eli noin joka kuudes alueen asukkaista. Kampinmalmin ja Lauttasaaren peruspiireissä on kummassakin hieman yli 3 000 ruotsinkielistä. Ruotsinkielisen väestön osuus on kuitenkin korkein Östersundomin peruspiirissä, jossa joka viides puhuu äidinkielenään ruotsia. Kulosaaressa osuus on lähes yhtä korkea.

Alueittaiset muutokset ruotsinkielisten määrissä ovat olleet suhteellisen pieniä. Eniten ruotsinkielisen väestön määrä on kasvanut viime vuosina Vallilan peruspiirissä, jossa ruotsinkielisten määrä on kohonnut vuodesta 2013 lähtien yli kahdeksaansataan. Lisäystä on tullut 260 henkilön verran. Samassa ajassa Kampinmalmiin on tullut 196, Kallioon 158 ja Lauttasaareen 141 ruotsinkielistä lisää. Kampinmalmin ja Lauttasaaren kohdalla ruotsinkielisten osuus on kuitenkin samassa ajassa hieman laskenut, joskin lasku on jäänyt alle prosenttiin.

Kartta suurenee sitä painamalla.