Pekka Vuori

Helsingin väestönkasvusta vajaa neljännes johtui luonnollisesta väestönkasvusta.

Muuttovoitto ulkomailta toi kasvusta kolmasosan.

Seudullinen muuttotappio alkoi jälleen kasvaa, naapurikunnissa vilkastuneen asuntotuotannon myötä.

 

Helsingin muuttotappio muulle kaupunkiseudulle kasvoi

Helsingin seudun sisäisessä muutossa Helsingin muuttotappio muualle seudulle on alkanut jälleen kasvaa oltuaan pienimmillään 370 vuonna 2013 (kuvio 1.12). Vuonna 2016 muuttotappio oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 2 100. Jaksolla 2002–2007 muuttotappio oli 4 000–5 000 henkeä vuosittain. Helsingin muuttotappion vaihtelut seudun sisäisessä muutossa ovat olleet merkittävin muuttuva osatekijä Helsingin väestökasvussa viime vuosina. Muuttotappion kasvu vaikuttaa erityisesti Helsingin lasten määrään, koska lähtömuutto Helsingistä koostuu erityisesti lapsiperheistä.

Muualta Suomesta Helsinki saa tyypillisesti muuttovoittoa, ja tämä on kasvanut viime vuosina. Muualta Suomesta muuttaa Helsinkiin pääasiassa nuoria aikuisia, ja tämä muuttoliike on vahvasti sidoksissa työmarkkinoihin. Helsingin seudun talous on kehittynyt muuta maata nopeammin huolimatta siitä, että täälläkin on edelleen korkea työttömyys.

Ulkomaalaisten muutto kasvoi voimakkaasti viime vuosikymmenen puolivälissä ja on sen jälkeen ollut väestönkasvun yksi merkittävimmistä osatekijöistä. Muuttovoitto supistui vuonna 2015 virolaisten muuttojen hiivuttua, mutta vuonna 2016 tulijoiden määrä jälleen kasvoi, koska maahan tulleet turvapaikanhakijat alkoivat saada oleskelulupia.

Syntyneiden määrä kasvoi

Syntyneiden määrä kasvaa Helsingissä väestönkasvun myötä. Vuonna 2015 syntyi enemmän lapsia kuin kertaakaan vuoden 1970 jälkeen (kuvio 1.13). Viidesosa syntyneistä oli ulkomaalaistaustaisia. Valtuustokaudella syntyi 900 lasta enemmän kuin edellisellä kaudella, kun taas muulla pääkaupunkiseudulla ja kehyskunnissa ja erityisesti muualla Suomessa syntyneitä oli vähemmän. Vaikka kokonaishedelmällisyysluku eli naisen keskimäärin saamien lasten lukumäärä oli 1,3 lasta vuonna 2015, mikä on selvästi vähemmän kuin maassa keskimäärin, hedelmällisyys ei ole Helsingissä laskenut lainkaan niin nopeasti kuin maassa keskimäärin.

Ulkomailta muuttaneista vain somalin-, arabin- ja kurdinkielisillä on selvästi kantaväestöä korkeampi hedelmällisyys, kun taas useilla suurillakin ryhmillä jäädään kantaväestönkin alle. Siksi ulkomaalaisväestön hedelmällisyys 1,7 kohottaa helsinkiläisten kokonaishedelmällisyyttä vain 1,24:stä 1,3:een.

Helsingissä kuolee noin 5 000 asukasta vuosittain. Helsinkiläisen vastasyntyneen miehen elinajanodote vuonna 2015 oli 78,1 ja naisen 83,6 vuotta. Elinajanodote on Helsingissä hieman koko maata alhaisempi, mutta ero on viime vuosina ollut enää hyvin pieni – viime vuonna 0,4 vuotta miehillä ja 0,5 vuotta naisilla. Sukupuolten välillä on edelleen suuri ero elinajanodotteessa: vuonna 2015 naisten elinajanodote oli 5,5 vuotta pitempi kuin miesten. Ero on kuitenkin kaventunut, sillä miesten elinajanodote on kasvanut naisten odotetta nopeammin.