Sini Askelo, Hanna Ahlgren-Leinvuo ja Leena Hietaniemi

• 48 prosenttia 65 vuotta täyttäneistä asui puolison kanssa. Puolison kanssa asuminen on hieman yleistynyt, yksin asuminen hieman vähentynyt.

• Ikääntyneistä suuri enemmistö asuu omassa kodissaan. Kotona asuminen on yleistynyt erityisesti 85 vuotta täyttäneiden kohdalla.

• Keskimääräiset veronalaiset tulot 65 vuotta täyttäneillä tulonsaajaa kohti 33 000 euroa vuonna 2014.

• Yleisin tuloluokka oli alle 20 000 euroa ja 65 vuotta täyttäneistä 38 prosenttia kuului tähän ryhmään.

• Tutkimuksissa on havaittu, että köyhyysriski on keskimääräistä suurempi vanhemmilla naisilla johtuen pienistä työeläkkeistä ja miehiä yleisemmästä yksinasumisesta.

• Pienet tulot ovat keskimääräistä yleisempiä vanhemmissa ikäryhmissä ja naisilla.

• Miesten ja naisten väliset tuloerot syvenevät ikääntymisen myötä.

• Ikääntyneet ovat yhä terveempiä ja toimintakykyisempiä, terveyden huonoksi kokeminen kuitenkin yleistyy iän myötä.

• Iäkkäiden elinajanodote on kasvanut selvästi, toisaalta kuolleisuus alkoholisairauksiin, tapaturmiin, dementiaan ja naisilla myös keuhkosyöpään on iäkkäilläkin suurentunut.

 

Valtaosa helsinkiläisistä ikääntyneistä asuu omassa kodissaan

Helsinkiläisistä 65 vuotta täyttäneistä 48 prosenttia asui avio- tai avopuolison kanssa vuonna 2015 (kuvio 2.40). Tämä on viisi prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2005. Yksinasuvien osuus väheni samalla aikavälillä 46 prosentista 43 prosenttiin. Muulla tavoin asuvista reilu puolet (57 %) eli yksinhuoltajana.

Valtaosa 65 vuotta täyttäneistä suomalaisista asuu omassa kodissaan tai tavallisessa palveluasunnossa (kuvio 2.41). Helsinkiläisistä 65–74-vuotiaista 99 prosenttia asui omassa kodissaan vuonna 2014, 75 vuotta täyttäneistä 92 prosenttia. Kotonaan asuvien osuus on lisääntynyt vuodesta 2010 vuoteen 2014. Suurin muutos on tapahtunut 85 vuotta täyttäneiden kohdalla, heillä kotonaan asuminen on lisääntynyt viidellä prosenttiyksiköllä. Erot Helsingin ja koko Suomen välillä ovat hyvin pieniä.

Ikääntyneiden keskitulot eivät poikkea suuresti kaikkien tulonsaajien tulotasosta, alimpiin tuloluokkiin kuuluvien osuus kuitenkin varsin suuri

Ikääntyneiden keskimääräinen tulotaso ei jää kovin kauaksi kaikkien tulonsaajien tulotasosta (kuvio 2.42). Keskimääräiset veronalaiset tulot 65 vuotta täyttänyttä helsinkiläistä tulonsaajaa kohti olivat 33 000 euroa vuonna 2014, kun työikäisten (25–64-vuotiaat) keskimääräiset tulot olivat 34 200 euroa. Ikääntyneiden keskimääräiset tulot ovat viime vuosina hieman lähentyneet työikäisten keskiarvoa. Tätä selittää ennen kaikkea ikääntyneiden väestörakenteessa tapahtunut muutos. Vuodesta 2010 vuoteen 2014 ikääntyneiden ikäryhmä on lukumääräisesti kasvanut ja kasvu on kohdistunut erityisesti nuorimpaan 65–69 vuotiaiden ikäryhmään. Samanaikaisesti ikäryhmästä on kuoleman kautta poistunut erityisesti yli 80 vuotiaita. Nuorimman (65–69 vuotta) ja lukumääräisesti suuren ikäryhmän kasvu vaikuttaa kokonaisuutena eniten yli 65 vuotta täyttäneille lasketuissa keskituloissa.

Kun ikääntyneiden tuloja tarkastellaan tuloluokittain, selviää kuitenkin, että yleisin tuloluokka oli alle 20 000 euroa ja 65 vuotta täyttäneistä 38 prosenttia kuului tähän ryhmään, naisista peräti 45 prosenttia (vrt. miehet n. 25 %). Vanhemmissa ikäryhmissä pienet tulot olivat keskimääräistä yleisempiä: 70 vuotta täyttäneistä 41 prosentilla vuositulot olivat alle 20 000 euroa. Heistä 73 prosenttia oli naisia. Työikäisistä tähän tuloluokkaan kuului 28 prosenttia ja heistä naisia oli 52 prosenttia.

Ylipäätään 65 vuotta täyttäneiden tulot olivat sitä pienemmät, mitä vanhemmasta ikäryhmästä oli kysymys. Kun 65–69 vuotiaiden helsinkiläisten keskimääräiset veronalaiset tulot olivat 95 prosenttia työikäisten keskimääräisistä tuloista, 85 vuotta täyttäneiden kohdalla osuus laski 70 prosenttiin.

Naisten tulot ovat keskimäärin miesten tuloja pienemmät. Vuonna 2014 helsinkiläisnaisten tulot olivat 78 prosenttia miesten tuloista. Ero naisten ja miesten tulojen välillä syvenee iän myötä. Helsinkiläisten 65 vuotta täyttäneiden naisten keskimääräiset veronalaiset tulot olivat kolme neljäsosaa miesten tuloista, 85 vuotta täyttäneillä naisilla enää 59 prosenttia miesten tuloista.

Ikääntyneiden veronalaisista tuloista keskimäärin 85 prosenttia oli ansiotuloja ja pääomatulojen osuus oli 15 prosenttia. Miehillä pääomatulojen osuus oli naisia selvästi suurempi. Työikäisillä ansiotulojen osuus veronalaisista tuloista oli ikääntyneitä selvästi korkeampi eli 93 prosenttia.

Ansiotuloihin sisältyvät eläketulot muodostivat 77 prosenttia kaikkien 65 vuotta täyttäneiden veronalaisista tuloista. Eläketulojen merkitys ikääntyneiden tulorakenteessa kasvoi iän myötä ja 65-69-vuotiailla eläketulojen osuus tuloista oli vain 69 prosenttia kun 70 vuotta täyttäneillä se oli jo 82 prosenttia. Kaikkiaan 65 vuotta täyttäneillä naisilla eläketulojen osuus veronalaisista tuloista oli 81 prosenttia, kun miehillä se oli vain 73 prosenttia.

Köyhyysriski ja toimeentulotukiriippuvuus ikääntyvillä alhaisempaa kuin koko väestöllä

Köyhyysaste (eli kuinka suuri osuus väestöstä asuu kotitalouksissa, joiden tulot jäävät köyhyysrajan alapuolelle) vaihtelee suuresti kotitalouden elinvaiheen ja sosioekonomisen aseman mukaan. Köyhyysriski on suurin yksinasuvilla (Moisio et el. 2014, 107). Helsingissä pienituloisia (määritelmänä 60 % ekvivalenttitulon mediaanista) oli 65 vuotta täyttäneistä yksin asuvista 6 200 henkilöä ja pariskunnista 610 henkilöä vuonna 2013. Ikääntyneillä yksin asuvilla pienituloisten osuus oli 14 prosenttia ja pariskunnilla reilu prosentti kyseisen asuntokuntatyypin henkilömäärästä vuonna 2013. Kaikista yksinasuvista 20 prosenttia ja kaikista pariskunnista viisi prosenttia oli pienituloisia vuonna 2013. Pienituloisuus on siis suhteellisesti harvinaisempaa yhden ja kahden hengen ikääntyneissä asuntokunnissa kuin kyseisissä asuntokuntatyypeissä kokonaisuutena tarkastellen.

Myös ikääntyneiden osuus toimeentulotuen saajista on pieni. Helsinkiläisistä toimeentulotuen saajista vain 6,2 prosenttia oli 65 vuotta täyttäneitä vuonna 2015. Naisten osuus 65 vuotta täyttäneistä toimeentulotuen saajista on selvästi miehiä korkeampi, 60 prosenttia. Naisten osuus oli miehiä suurempi myös eläkkeen saajien asumistuen osalta. 65 vuotta täyttäneistä helsinkiläisistä 12,4 prosenttia sai eläkkeensaajan asumistukea vuonna 2015, ja naisten osuus eläkkeensaajan asumistuen saajista oli yli 70 prosenttia.

Toimeentulo-ongelmat yleisimpiä iäkkäimmillä naisilla

Tuloerot ja suhteellinen köyhyys eivät suoraan kerro pienituloisten kotitalouksien elintasosta tai reaalitulojen tai ostovoiman kehityksestä. Esimerkiksi Suomessa pienituloisten kotitalouksien reaalitulot kasvoivat 1990-luvun puolivälistä 2000-luvun puoliväliin. Samaan aikaan kasvoi kuitenkin myös suhteellinen köyhyys keskituloisten tulojen kasvaessa nopeammin kuin pienituloisten. Tuloihin perustuvien köyhyys- ja pienituloisuusmittareiden rinnalle on kehitetty muun muassa koettua toimeentuloa kuvaavia mittareita, jotka täydentävät tulonjakotilastoista saatavaa kuvaa toimeentulo-ongelmista. Toimeentulo-ongelmia koetaan hieman vähemmän kuin mitä tilastojen köyhyyden yleisyydestä antaman kuvan perusteella voisi olettaa. (Moisio et al. 2014, 101-102, 108.)

THL:n aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimuksessa on kartoitettu suomalaisten koettua toimeentuloa. Tulosten mukaan lähes joka kolmas helsinkiläinen on kokenut menojen kattamisen tuloilla hankalaksi, naiset hieman miehiä yleisemmin. Ikääntyneiden toimeentulo-ongelmien kokeminen on ATH-tutkimuksen tulosten valossa hieman vähäisempää kuin helsinkiläisten keskimäärin (kuvio 2.44). Ikääntyneiden kohdalla toimeentulon ongelmia kokevat erityisesti vanhemmat naiset, mikä on yhdensuuntainen tulos tulonjakotilastoista saatavien tilastohavaintojen kanssa. Erityisesti vanhemmilla naisilla köyhyysriski on keskimääräistä suurempi, ja tätä selittävät ennen kaikkea naisten pienet työeläkkeet ja miehiä yleisempi yksinasuminen muun muassa leskeytymisen seurauksena (Moisio et al. 2014, 107).

Kuvio 2.44. Kotitalouden menojen kattaminen tuloilla hankalaa (%)

Ikääntyneiden taloudelliseen tilanteeseen yhden näkökulman tarjoaa myös Tilastokeskuksen joulukuussa 2016 toteuttama kuluttajabarometri. Sen mukaan ikääntyneillä suomalaisilla (65–84-vuotiaat) kotitalouden rahatilanne on tiukin, sillä 28 prosentilla tulot ovat yhtä suuret kuin menot. Lisäksi 6 prosenttia kotitalouksista joutuu käyttämään säästöjään menojen kattamiseen ja hieman yli prosentti velkaantuu menojensa vuoksi. Säästämismahdollisuudet ovat hieman heikommat kuin työikäisillä ja 58 prosenttia ikääntyneistä säästää hieman.

Ikääntyvä väestö yhä terveempää ja toimintakykyisempää

Suomalaisten terveyden- ja hyvinvoinnin tilaa kartoittavat tutkimukset kertovat yhä terveemmästä ja toimintakykyisemmästä ikääntyneestä väestönosasta (ks. esim. Moisio et al. 2014, 246). Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vanhuspalveluiden seurantaindikaattoreiden mukaan 63 vuotta täyttäneistä helsinkiläisistä hiukan yli puolet (53 %) koki terveytensä olevan keskitasoinen tai sitä huonompi vuonna 2013 (koko maa 56 %). Iän myötä huonon terveyden kokemukset yleistyvät (kuvio 2.45).

Helsinkiläiset 63 vuotta täyttäneet naiset kokevat terveytensä huonoksi harvemmin kuin vastaavat suomalaisnaiset. Vaikka helsinkiläisistä 63 vuotta täyttäneistä miehistä hiukan suomalaisia saman ikäisiä miehiä pienempi osuus koki terveytensä korkeintaan keskitasoiseksi, olivat 70-79-vuotiaat ainoa ryhmä miehiä, jossa helsinkiläiset kokivat terveytensä paremmaksi kuin saman ikäiset suomalaismiehet.

Koulutustason yhteys terveyteen ja elämäntapoihin liittyviin piirteisiin näkyy myös ikääntyneiden kohdalla: korkeammin koulutettujen tilanne on parempi kuin matalammin koulutetuilla. Korkean koulutustason saaneista vain reilu 40 prosenttia kokee terveytensä korkeintaan keskitasoiseksi, selvästi pienempi osuus kuin matalan (61 %) tai keskitason (62 %) koulutuksen saaneista. Helsinkiläisten korkeasti koulutettujen terveys on myös hiukan parempi kuin vastaavien suomalaisten, sillä helsinkiläisistä sekä korkeasti koulutetut miehet (43 %) että naiset (44 %) kokivat terveytensä korkeintaan keskitasoiseksi hiukan harvemmin kuin vastaavat suomalaiset.

Yksinäisyyden kokeminen yleistyy vanhemmissa ikäluokissa

THL:n aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimuksen mukaan noin joka kymmenes helsinkiläinen tuntee itsensä yksinäiseksi. Osuus on hieman suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Yksinäisyyden kokeminen on vanhemmissa ikäryhmissä ja erityisesti ikääntyneiden naisten keskuudessa keskimääräistä yleisempää (kuvio 2.46).

Kuvio 2.46. Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus (%)

Enemmistö 75 vuotta täyttäneistä kokee selviytyvänsä askareista ilman vaikeuksia

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen mukaan enemmistö helsinkiläisistä 75 vuotta täyttäneistä kokee selviytyvänsä askareista ilman vaikeuksia. Suuria vaikeuksia arkiarkareiden parissa koki keskimäärin 26 prosenttia. Korkean koulutuksen omaavat kokevat vaikeuksia keskitason tai matalan koulutuksen omaavia vähemmän. Suuralueiden välillä vaikeuksien kokeminen vaihteli eteläisen suurpiirin 19 prosentista keskisen suurpiirin 33 prosenttiin.

Helsingin kaupungin ikääntyneiden sosiaali -ja lähityössä on havaittu, että muun muassa kotiympäristön merkitys korostuu toimintakyvyn heiketessä. Joidenkin asiakkaiden voi olla lähes mahdotonta päästä asunnosta ulos ja he saattavat kuvailla olevansa ”asuntonsa vankeja”. Esimerkiksi pohjoisen alueen aineistossa havaittiin tällaisia tilanteita olevan ainakin 8 %:lla asiakkaista. Kotona asuminen entistä pidempään lisää tarvetta asunnonmuutostöille ja esteettömille asumisjärjestelyille. Pienituloisten kohdalla muutostöiden toteuttaminen on haasteellista silloin, kun haettavat lakisääteiset avustukset eivät tule kyseeseen ja määrärahasidonnaisiin avustuksiin ei ole kunnassa budjetoitu varoja. (Sosiaalinen raportointi, Ikääntyneiden sosiaali- ja lähityö -raportti).

Iäkkäiden elinajanodote on kasvanut, 75-vuotiailla keskimäärin toistakymmentä elinvuotta jäljellä

Vuonna 2015 75-vuotiaiden helsinkiläisten jäljellä oleva elinajanodote oli miehillä noin 11 ja naisilla reilu 13 vuotta. Ne helsinkiläiset miehet, jotka ovat elossa 75 vuoden iässä, tulevat siis keskimäärin saavuttamaan 86 vuoden iän, ja naisilla vastaava ikä on hieman yli 88 vuotta. Ne helsinkiläiset, jotka ovat elossa vielä 85 vuoden iässä, tulevat puolestaan elämään keskimäärin vielä 6–7 vuotta. Vastasyntyneen elinajanodote on Helsingissä hieman lyhempi kuin koko maassa keskimäärin, mutta iäkkäiden miesten kohdalla eroa ei ole ja iäkkäiden helsinkiläisnaisten elinajanodote on jopa pidempi kuin koko maassa.

Iäkkäiden elinajanodote on kasvanut selvästi: vuosien 1986 ja 2015 välillä 75-vuotiaille helsinkiläisille on tullut noin kolme lisäelinvuotta (kuvio 2.48). Viimeisen kymmenen vuoden aikana iäkkäiden naisten elinajanodote on kasvanut hieman hitaammin kuin sitä ennen, mutta kyse voi olla satunnaisuudesta. Iäkkäiden elinajanodotteen kasvu johtuu siitä, että kuolleisuus erityisesti verenkiertoelinten sairauksiin ja syöpiin on pienentynyt. Taustalla on todennäköisesti sekä elintapojen kohentuminen että lääketieteen kehitys. Etenkin syöpien osalta diagnosointi ja hoidot ovat tehostuneet. Toisaalta kuolleisuus alkoholisairauksiin, tapaturmiin, dementiaan ja naisilla myös keuhkosyöpään on iäkkäilläkin suurentunut. Dementiakuolleisuuden yleistymisen taustalla on toisaalta väestön ikääntyminen ja toisaalta dementian yleistynyt käyttö kuolemansyynä. Naisten keuhkosyöpäkuolleisuuden kasvu liittyy tupakoinnin myöhäisempään yleistymiseen naisilla ja sitä myötä tupakkaepidemian vaiheeseen.

Kotonaan asuvan senioriväestön osuus kasvaa ja pitkäaikaishoidossa olevien alenee

Pitkäaikaishoidon palveluiden piirissä, ympärivuorokautisessa hoidossa vanhainkodeissa, terveyskeskuksissa ja ikääntyneiden palveluasumisessa 65 vuotta täyttäneistä helsinkiläisistä oli neljä prosenttia, 75 vuotta täyttäneistä kahdeksan prosenttia vuonna 2014. Samalla kun kotonaan asuvien osuus on kasvanut, on pitkäaikaishoidossa olevien osuus alentunut. Pitkäaikaisessa hoidossa olevia 65 vuotta täyttäneitä oli 4 150 henkilöä ja henkilöiden määrä oli vähentynyt noin 800 vuodesta 2010. Vastaavasti 75 vuotta täyttäneitä oli pitkäaikaisessa hoidossa 3 550 henkilöä vuonna 2014 ja lukumäärä oli vähentynyt vajaalla 800 henkilöllä vuodesta 2010.

Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin palveluja saaneiden osuus 65 vuotta täyttäneistä oli noin 69 prosenttia helsinkiläisistä ja sama osuus koko maassa vuonna 2015 (kuvio 2.49). Osuus on sekä Helsingissä että koko maassa alentunut voimakkaasti vuodesta 2010 vuoteen 2015. THL:n Hyvinvointi ja palvelut -tutkimuksen tulokset osoittavat, että samaan aikaan kun terveyskeskuslääkärillä käyntien määrä on vähentynyt, ovat sairaalan poliklinikalla käynnit puolestaan lisääntyneet (Moisio et al., 238). Helsingissä osuuden käynnit vähenivät lähes neljä prosenttiyksikköä, koko maassa kymmenen prosenttiyksikköä. Samanaikaisesti perusterveydenhuollon lääkärin 65 vuotta täyttäneiden potilaiden määrä on Helsingissä kasvanut noin 7 700 henkilöllä ja koko maassa noin 31 400 henkilöllä.

Ikääntyneiden suurin ikäryhmä, 65–74-vuotiaat, joka sisältää suuret ikäluokat, käyttää perusterveydenhuollon avohoidon lääkäriä vähiten. Helsingissä potilaina oli 63 prosenttia ikäryhmästä vuonna 2015. Potilaina olleiden henkilöiden määrä on kuitenkin tässä ikäryhmässä kasvanut eniten, noin 6 000 potilaalla vuodesta 2010 vuoteen 2015 ja potilaana olleiden osuus väestöstä on alentunut ikäryhmistä eniten, reilulla neljällä prosenttiyksiköllä. Ikäryhmän kehitys on ollut samankaltainen myös koko maassa.

Lähteet:

Helsingin kaupunki (2016). Sosiaalinen raportointi, ikääntyneiden sosiaali- ja lähityö -raportti osoitteessa http://www.hel.fi/static/sote/sosrap/raportit/sosiaalinen-raportointi-ikaantyneet.pdf). [viitattu 16.1.2017]

Kaikkonen R, Murto J, Pentala O, Koskela T, Virtala E, Härkänen T, Koskenniemi T, Ahonen J, Vartiainen E & Koskinen S. Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen perustulokset 2010–2015. Verkkojulkaisu: www.thl.fi/ath

Moisio et al. (2014). Suomalaisten hyvinvointi 2014. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Murto J, Sainio P, Pentala O, Koskela T, Luoma M-L, Koponen P, Kaikkonen R ja Koskinen S. Vanhuspalvelulain vaikutukset ikääntyneen väestön toimintakykyyn ja koettuun palvelutarpeeseen: seurantaosoittimet. Verkkojulkaisu: www.terveytemme.fi/ath/vanhuspalvelulaki

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus, Helsinki-aineisto vuosilta 2013, 2014 ja 2015.

THL, Sotkanet

Tilastokeskus, StatFin-tietokanta