Vesa Keskinen ja Netta Mäki

• Helsinkiläiset harrastavat kuntoliikuntaa säännöllisemmin kuin suomalaiset keskimäärin.

• Miehet harrastavat kuntoliikuntaa enemmän kuin naiset.

• Jos tarkastellaan liikkumista laajemmin, ei sukupuolien välillä ole eroa, ja lähes kaikki (91 %) helsinkiläiset ilmoittavat liikkuvansa ainakin jollakin tavalla.

• Kävelylenkkeily on yleisin liikunnan muoto. Myös pyöräily ja luonnossa liikkuminen sekä uinti, kuntosalilla käynti ja jumppa ovat suosittuja liikunnan muotoja.

 

Helsinkiläiset harrastavat liikuntaa koko maata enemmän

Helsingin kaupungin strategiaohjelmassa 2013–2016 (Strategiaohjelma 2013,11) on yhtenä tavoitteena ja toimenpiteenä helsinkiläisten liikunnan lisääminen ja liikkumattomuuden vähentäminen. Kattavaa väestötutkimusta kaupunkilaisten liikunnan nykytilasta ei kuitenkaan ole, ja ihannetapauksessa tutkimuksen tulisi koskea kaikkia väestöryhmiä lapsista ikä-ihmisiin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen mukaan helsinkiläisistä useampi (28,8 %) harrastaa säännöllisesti kuntoliikuntaa kuin kaikki suomalaiset keskimäärin (21,5 %). Helsingissä sekä miehillä että naisilla kuntoliikunnan harrastaminen näyttäisi kuitenkin olevan vähenemässä (kuvio 2.50), mutta koska luottamusvälit ovat leveät, voi kyse olla myös tilastollisesta sattumasta. Koko Suomen osalta kehitys näyttäisi olevan päinvastainen: kuntoliikunnan harrastaminen on yleistynyt hieman.

Kuvio 2.50. Säännöllisesti kuntoliikuntaa harrastavat 20–74-vuotiaat vuosina 2013, 2014 ja 2015, prosenttia

Kävelylenkkeily on yleisin liikunnan muoto

Vuoden 2016 kaupunki- ja kuntapalvelut-tutkimuksen (Kapa) helsinkiläisiä koskeviin lisäkysymyksiin liitettiin muutama liikuntaa koskeva kysymys. Seuraavassa katsotaan, kuinka usein, miten ja missä runsaat tuhat iältään 18–79-vuotiasta vastaajaa liikkui. Liikunnan useutta kysyttiin varsin laajalla asteikolla, joten tulokseksi saatiin, että lähes kaikki (91 %) vastaajat olivat liikkuneet ainakin jollakin tavalla viikon aikana. Miesten ja naisten ja eri-ikäisten liikunta-aktiivisuus oli yhtäläinen.

Liikuntamuotoja kysyttiin 35 lajin osalta. Lisäksi vastaajat saivat mainita listan ulkopuolisiakin liikkumismuotoja. Kävelylenkkeily on ehdottomasti yleisin vastaajien liikunnan muoto (kuvio 2.51). Pyöräilyä ja luonnossa liikkumista harrastaa joka toinen vastaaja. Myös uinti, kuntosalilla käynti ja jumppa ovat suosittuja. Luontoliikunnan nouseminen kolmen yleisimmän liikuntamuodon joukkoon on jossakin määrin yllättävä. Helsinkiläisten liikuntakäyttäytyminen (Taloustutkimus 2015, 15) -tutkimuksessa luonnossa liikkuminen oli vasta sijalla 16 kysytyistä 26 liikuntamuodosta. Muutoin 10 suosituinta lajia olivat hyvin yhtenevät molemmissa kyselyissä.

Naisten harrastamia lajeja olivat jumppa/voimistelu (naiset 45/miehet 17 %), tanssi (19/ 5 %) ja uinti (47/34 %). Miehiä puolestaan oli hieman naisia enemmän jalkapallon ja golfin parissa.

Nuoret harrastivat lähes kaikki liikuntamuotoja enemmän kuin iäkkäämmät. Nuorten (alle 30-vuotaat) lajeja olivat selvimmin juoksulenkkeily, jooga & pilates sekä tanssi. Muu vesiliikunta (vesijumppa) korostui vanhempien liikuntamuotona. Pallopeleistä yleisimmin harrastetiin sulka- ja jalkapalloa.

Nuorten osallistumista liikuntaharrastuksiin tarkastellaan tarkemmin myös luvussa Koulutus.

Lähde:
Kaikkonen R, Murto J, Pentala O, Koskela T, Virtala E, Härkänen T, Koskenniemi T, Ahonen J, Vartiainen E & Koskinen S. Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen perustulokset 2010-2015. Verkkojulkaisu: www.thl.fi/ath