Pasi Saukkonen

• Työikäisistä helsinkiläisistä kasvava osa on maahanmuuttajia. Maahanmuuttajien työttömyysaste on korkeampi ja työllisyysaste on matalampi kuin kantaväestöön kuuluvilla.

• Taustamaaryhmien välillä on suuria eroja. Vaikeinta työllistyminen on usein sellaisista maista tulevilla, joista tulee Suomeen paljon turvapaikanhakijoita ja pakolaisia.

• Pidempään Suomessa asuvat työllistyvät paremmin. Myönteinen kehitys näkyy myös kasvaneina ansiotuloina sekä omistusasumisen lisääntymisenä.

• Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset ovat nopeasti kasvava joukko Helsingin väestössä. Heidän menestymistään yhteiskunnassa on syytä seurata tarkasti.

 

Enemmistö Helsingin maahanmuuttajista parhaassa työiässä

Helsingin väestöstä noin 15 % on ulkomaalaistaustaisia (ks. tarkemmin luku Väestö ja väestönkehitys). Heistä noin 74 300 oli vuonna 2016 ulkomailla syntyneitä ulkomaalaistaustaisia eli maahanmuuttajia ja noin 15 600 Suomessa syntyneitä ulkomaalaistaustaisia eli maahanmuuton toista sukupolvea, ensimmäisen polven suomalaisia. Maahanmuuttajat ovat suurimmaksi osaksi työikäisiä ihmisiä. Suomessa syntyneistä ulkomaalaistaustaisista miltei 90 prosenttia on vielä alle 20-vuotiaita.

Kotoutuminen on laaja-alainen ilmiö, joka sisältää esimerkiksi kielen oppimista ja kulttuurin omaksumista, paikallisyhteisöön ja yhteiskuntaan identifioitumista sekä eri väestöryhmiin ulottuvan sosiaalisen verkoston muodostumista. Rakenteellisen kotoutumisen tärkeimpänä osa-alueena pidetään yleensä työllistymistä. Sen lisäksi kotoutumisen seurannassa tarkastellaan usein myös esimerkiksi menestymistä koulutusjärjestelmissä, asumisolosuhteita sekä poliittista osallistumista.

Työssäkäyntitilaston perusteella 15–64-vuotiaiden maahanmuuttajien työllisyysaste oli vuonna 2014 Helsingissä 48,6 prosenttia ja työttömyysaste 25,5 prosenttia. Ero kantaväestöön oli suuri, sillä suomalaistaustaisten työllisyysaste oli 70,8 prosenttia ja työttömyysaste 9,7 prosenttia. Rekisteritiedot antavat maahanmuuttajien työmarkkinoille kotoutumisesta todellisuutta jonkin verran synkemmän kuvan mm. siitä syystä, että väestötietojärjestelmään sisältyy myös Suomesta pois muuttaneita henkilöitä.1

Ulkomaalaistaustaisten työllistymisessä suuria eroja

Suomeen muuttaneet ulkomaalaistaustaiset eroavat toisistaan monin tavoin. Työllisyys- ja työttömyysasteet vaihtelevat suuresti sen mukaan, mistä maasta maahanmuuttajat ovat tulleet (kuvio 2.52). Eri taustamaaryhmistä tulevilla on keskimäärin suuria eroja esimerkiksi koulutuksen, kielitaidon sekä aikaisemman työkokemuksen suhteen. Suurista maahanmuuttajaryhmistä usein työperusteisesti muuttaneiden virolaistaustaisten asema työmarkkinoilla on lähellä kantaväestöön kuuluvien tilannetta.

Sen sijaan somalialais-, irakilais- ja afganistanilaistaustaisten työttömyysaste on selvästi korkeampi ja työllisyysaste matalampi kuin kantaväestöön kuuluvilla. Näistä maista on tultu Suomeen usein pakolaisina, turvapaikanhakuprosessin kautta tai perheenyhdistämisen seurauksena. Näissä taustamaaryhmissä korostuu myös naisten alhainen työllisyysaste etenkin Suomessa asumisen ensimmäisinä vuosina. Helsingin maahanmuuttajista etenkin turkkilaistaustaisista monet työskentelevät yrittäjinä.

Maahanmuuttajien tilanne työmarkkinoilla seuraa taloudellista suhdannekehitystä. Muutokset sekä myönteiseen että kielteiseen suuntaan ovat jyrkempiä kuin kantaväestöön kuuluvilla (kuvio 2.53). Ulkomaalaistaustaisista monet työskentelevät määräaikaisissa työsuhteissa sekä suhdanneherkillä aloilla. Ajallista kehitystä tarkasteltaessa on syytä huomioida myös muuttoliikkeen vaikutus työllisyys- ja työttömyyslukuihin. Nousukauden aikana muuttajien joukossa on paljon niitä, jotka tulevat työperusteisesti, mikä parantaa maahanmuuttajien yleistä työllisyystilannetta tilastojen kautta tarkasteltuna.

Helsingin ulkomaalaistaustaiset useilla eri toimialoilla

Maahanmuuttajat sijoittuvat Helsingissä monille eri toimialoille. Vajaa viidennes (17,1 %) Helsingin ulkomailla syntyneistä ulkomaalaistaustaisista työskenteli vuonna 2013 hallinto- ja tukipalvelutoiminnoissa, joihin kuuluu liike-elämän yleisiä rutiiniluonteisia ja useimmiten lyhytkestoisia tukipalveluita, kuten siivouspalveluita. Seuraavaksi yleisintä oli työskentely terveys- ja sosiaalipalveluissa (12,9 %) sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnassa (11,0 %).

Taustamaaryhmien sisällä on kuitenkin tässäkin tapauksessa suuria eroja (kuvio 2.54). Virossa syntyneistä lähes neljännes työskenteli vuonna 2013 hallinnon- ja tukipalvelujen toimialalla, Somaliassa syntyneistä työllisistä puolestaan miltei kolmannes oli terveys- ja sosiaalipalveluissa töissä. Miltei puolet Turkissa syntyneistä oli majoitus- ja ravitsemissektorilla ja reilu neljännes Intiassa syntyneistä informaation ja viestinnän toimialalla. Työnteko eri sektoreilla on myös vahvasti sukupuolittunutta. Monet virolaistaustaista naisista työskentelevät hallinto- ja tukipalveluissa, kun taas miehet ovat vahvasti edustettuna rakennusalalla. Somalialaistaustaista naisista lähes kaksi kolmasosaa toimi sosiaali- ja terveyssektorilla, sen sijaan miehet työllistyvät etenkin kuljetuksen ja varastoinnin aloille.

Suuria eroja Suomen maahanmuuttajaväestön sijoittumisessa työmarkkinoille kuvastaa myös sijoittuminen eri ammattiluokkiin. Suurin yksittäinen ulkomaalaistaustaisten ammattiluokka oli vuonna 2013 palvelu- ja myyntityöntekijät. Sen perässä tulivat luokkaan ”muut työntekijät” kuuluvat työntekijät, jotka työskentelevät erilaisissa avustavissa, rutiiniluonteisissa tai vähän koulutusta vaativissa tehtävissä. Kolmantena olivat erityisasiantuntijat, joilla on yleensä korkea koulutus ja pitkä työkokemus.

Kuvio 2.54. Helsingissä asuvien ulkomailla syntyneiden ulkomaalais- taustaisten työllisten kolme suurinta toimialaa syntymämaan mukaan, ja näiden toimialojen osuus kaikista toimialoista vuonna 2013

Työllisyystilanne heijastuu myös tulotasoon, joka on maahanmuuttajilla usein alempi kuin Helsingin suomalaistaustaisilla. Vuonna 2014 valtionveronalaiset tulot olivat Helsingin ulkomailla syntyneillä ulkomaalaistaustaisilla keskimäärin 22 286 euroa, kantaväestöön kuuluvilla 36 239 euroa. Suomeen muuttaneet sijoittuvat kantaväestöä useammin osa-aikaiseen työhön ja määräaikaisiin työsuhteisiin sekä aloille, joilla on matala palkkataso. Monet maahanmuuttajat joutuvat työllistyneenäkin turvautumaan toimeentulotukeen.

Helsingin maahanmuuttajista vain reilu viidennes (22,1 %) asui vuonna 2014 omistusasunnossa, kun taas kantaväestöön kuuluvista omistusasunnossa asui yli puolet (53,9 %). Maahanmuuttajista noin neljäkymmentä prosenttia asui arava- tai korkotukivuokra-asunnossa. ARA-asunnoissa asuminen oli hyvin yleistä niissä taustamaaryhmissä, joihin kuului paljon pakolaisina tai turvapaikanhakijoina Suomeen tulleita.

Maassaoloaika vaikuttaa kotoutumiseen

Työllisyystilanne ja tulotaso kohenevat maassaoloajan myötä. Kehitystä tapahtuu etenkin niissä ryhmissä, joissa ei muuteta Suomeen työperusteisesti, ja maassaoloaika vaikuttaa enemmän naisten kuin miesten työllistymiseen. Myös omistusasuminen lisääntyy maahanmuuttajien keskuudessa maassaoloajan myötä.

Helsingin kehityksen kannalta on tärkeätä seurata myös Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten menestymistä elämässään sekä yhdenvertaisuuden toteutumista. Ulkomaalaistaustaisten nuorten hyvinvointi on käytettävissä olevien tietojen perusteella suomalaistaustaisia heikompi niin hyvinvointia mittaavissa tilastoissa kuin koettunakin hyvinvointina. (ks. tarkemmin luku nuorten hyvinvoinnista).

Lähteet:

Helsingin ulkomaalaistaustainen väestö vuonna 2015. Tilastoja 2015: 41. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus.

Larja, Liisa & Sutela, Hanna (2015. Työllisyys. Teoksessa Nieminen, Tarja, Sutela, Hanna & Hannula, Ulla (toim.): Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa 2014. Helsinki: Työterveyslaitos, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos & Tilastokeskus.

Ranto Sanna, Ahlgren-Leinvuo, Hanna, Haapamäki, Elise & Högnabba, Stina (2015). Ulkomaalaistaustaisten nuorten hyvinvointi Helsingissä. Tilastoja 2015: 40. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus.

Saukkonen, Pasi (2016a). Maahanmuuttajien työllistyminen Helsingissä. Kvartti 4/2016, 73–89.

Saukkonen, Pasi (2016b). Maahanmuuttajien kotoutuminen Helsingissä: työllisyys, tulot ja asuminen. Tutkimuskatsauksia 2016: 12.

Ulkomaalaistaustaiset Helsingissä. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus. http://www.ulkomaalaistaustaisethelsingissa.fi/fi/etusivu

Yijälä, Anu (2016). Toimeentulotuki – urapolun umpikuja vai ponnahduslauta taloudelliseen hyvintointiin? Pitkittäistarkastelu helsinkiläisten maahanmuuttajien tukitarpeeseen ja siitä irtautumiseen vuosina 2006–2011. Tutkimuksia 2016:2. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus.

1