Sanna Ranto

• Lapset käyttävät eniten kirjastoa helsinkiläisistä

• 15 prosenttia lapsista osallistuu taiteen perusopetukseen

• Puolet lapsista liikkuu kevyesti joka päivä, reilu kolmannes liikkui ainakin tunnin vähintään viitenä päivänä viikossa

• Lasten ja nuorten harrastamisessa on edelleen isoja eroja sukupuolen, sosioekonomisen taustan ja asuinalueen mukaan

 

Taideharrastuksiin osallistuminen vaihtelee paljon alueittain

Pienten lasten harrastamiseen vaikuttaa etenkin vanhempien aktiivisuus kannustaa ja mahdollistaa harrastus. Kavereiden merkitys on suuri ja merkitys kasvaa mitä vanhempi lapsi on. Nuorisobarometrin mukaan joka neljäs nuorista oli lopettanut harrastuksen rahanpuutteen mukaan, mutta pelkkä raha ei ratkaise nuorten harrastamista. Nuoret haluaisivat usein kokeilla eri harrastuksia ennen sitoutumista. Myös harrastusten huono sijainti, ajanpuute, harrastuskulttuurin puuttuminen kotona ja kyvyt toimia eri harrastustilanteissa vaikeuttavat harrastamista (Hyvä vapaa-aika).

Taiteen perusopetukseen osallistui 17 809 alle 20-vuotiasta helsinkiläistä oppilasta vuonna 2014 kulttuurikeskuksen tekemän selvityksen mukaan. Opetettavia taidealoja ovat musiikki, tanssi, visuaaliset taiteet, teatteritaide, sirkustaide ja sanataide. Helsingissä opetusta antavat yksityiset eri taiteenalojen oppilaitokset, joista osaa Helsinki tukee avustuksin. 0-18-vuotiaista helsinkiläisistä opetukseen osallistui 15 prosenttia; alle 7-vuotiaista 14 prosenttia ja 7-18-vuotiaista 21 prosenttia. Edellinen selvitys tehtiin vuonna 2008, ja siihen verrattuna taiteen perusopetukseen osallistuneiden osuus ikäluokasta on pysynyt lähes samana. Koko maassa taiteen perusopetukseen on arvioitu osallistuvan 12 prosenttia 2-19-vuotiaista, joten Helsingissä opetukseen osallistuvien osuus on korkeampi. (Taiteen perusopetuksen… 2016)

Julkinen rahoitus ja samalla oppilasmäärät olivat Helsingin taiteen opetuksessa painottuneet musiikin opetukseen. Monissa taiteenlajeissa tyttöjen osuus oppilaista oli korostunut, mutta vieraskielisten osuus taas oli pieni. Alueellisesti opetukseen osallistumisessa oli isoja eroja (kuvio 3.9). Alle kouluikäisistä kulosaarelaisista yli puolet osallistui taiteen perusopetukseen, mutta jakomäkeläisistä vain alle kaksi prosenttia. Myös kouluikäisillä osallistuminen vaihtelee viidestä prosentista puolen osuuteen peruspiireittäin. (Taiteen perusopetuksen… 2016)

Kuvio 3.9. Taiteen perusopetuksen osallistuneiden osuus ikäluokasta alueittain vuonna 2014

Paina alla olevaa karttaa suurentaaksesi sitä. Kartan lähde: Helsingin kulttuurikeskus. 

Vaikka lapsi ei itse harrasta tai tutustu taiteeseen, peruskouluissa pyritään antamaan kosketuksia taiteeseen. Vierailut koulun mukana taidelaitoksiin voivat olla lapselle ensimmäinen ja ainutlaatuinen kulttuurikokemus. Helsingin peruskouluista 41 prosenttia osallistui kaupungin taidelaitosten ja 42 prosenttia kaupungin kirjaston järjestämiin taide- ja kulttuurikasvatushankkeisiin vuonna 2015. 81 prosenttia hankkeisiin osallistuneista oli alaluokkalaisia, eli yläluokat osallistuvat vain harvoin kulttuurihankkeisiin. Kokonaisuudessaan peräti 97 prosenttia peruskouluista osallistui joko taidelaitosten tai kirjaston tuottamaan taidekasvatukseen, mutta kouluittain osallistuminen vaihteli paljon – osasta osallistui monta luokkaa eri hankkeisiin, osasta vain yksi luokka yksittäiseen hankkeeseen. Kaupungin oppilaitokset osallistuvat hankkeisiin yksityisiä ja erityiskouluja enemmän.  (Räisänen 2016)

Verrattaessa koulujen alueellista aktiivisuutta taiteen perusopetuksen oppilaiden alueelliseen osallistumiseen, aktiivisuudessaan korkeimmalle sijoittuvat Töölönlahden ympärysalueet, Maunula ja Itä-Pakila. Vastaavasti Kaarela, Mellunkylä, Pasila, Vartiokylä ja Vuosaari edustavat heikointa aktiivisuutta sekä koulujen osallistumisessa että taiteen perusopetukseen osallistumisella mitattuna. Heikommin osallistuneilla alueilla taiteen perusopetustarjonta on muuta kaupunkia vähäisempää. Koulujen ja taidelaitosten yhteistyöllä on siis erityistä merkitystä heikomman osallistuvien alueiden lapsille ja heidän mahdollisuuksilleen tutustua taiteeseen. (Räisänen 2016)

Lapset käyttävät helsinkiläisistä eniten kirjastoa

Kirjastot ovat vapaata ja ilmaista kaupunkitilaa, ja ne tarjoavat tasaisesti ympäri kaupunkia mahdollisuuden lukemiseen, opiskeluun ja laitteiden käyttöön. Kirjaston tekemän vuosittaisen asiakaskyselyn mukaan lasten ja nuorten kirjaston pääasialliset käyttötavat poikkeavat muista kirjastossa kävijöistä. Kaikista kävijöistä yli puolet oli perinteisiä lainaajia, mutta 13–19-vuotiaista suurimmat ryhmät olivat lukijat ja oleilijat sekä työskentelijät ja tiedonetsijät. Laitteiden käyttäjinä alle 20-vuotiaat olivat ikäluokista ahkerimpia.

Helsinkiläisistä kaikkein ahkerimpia kirjaston käyttäjiä ovat 10–14-vuotiaat tytöt, joista 65 prosenttia oli käyttänyt kirjastokorttiaan vuonna 2015 (kuvio 3.10). Myös 10–14-vuotiaat pojat käyttävät miehistä kaikkein eniten kirjastokorttiaan, 46 prosenttia. Yhä useampi pieni lapsi hankkii oman kirjastokortin ja 5-9-vuotiaiden oman kirjastokortin käyttö oli kasvanut 40 prosenttiin vuonna 2015. Koko väestön ja alle 15-vuotiaiden kirjaston käyttö on kasvanut vuosina 2010–2015, mutta nuorten 15–29-vuotiaiden kirjastokäyttö on vähentynyt. (Helsingin kaupunginkirjasto)

Kavereiden kanssa liikkuminen suosituinta

Taideharrastusten lisäksi liikuntaharrastukset ovat tärkeitä sosiaalisen toiminnan kenttiä lapsille ja nuorille, ja samalla ne ylläpitävät terveyttä ja kehittävät motorista osaamista. Vuonna 2015 tehdyssä tutkimuksen mukaan reilusti yli puolet alle 18-vuotiasta helsinkiläisistä liikkui kevyesti joka päivä, vähintään tunnin päivässä liikkui vähintään viitenä päivänä viikossa 34 prosenttia 6-14-vuotiaista ja 39 prosenttia 15–17-vuotiaista. Viisi prosenttia 6-17-vuotiaista ei liikkunut yhtenäkään päivänä tunnin mittaista aikaa. (Helsinkiläisten liikuntakäyttäytyminen 2015) Kouluterveyskyselyn mukaan liikunnan harrastaminen on lisääntynyt peruskoululaisilla ja toisen asteen opiskelijoilla.

Lasten liikkumisen määrään vaikuttivat etenkin perheen sosioekonominen asema ja vanhempien liikuntatottumukset. Lasten ja nuorten suosimia liikuntamuotoja olivat pyöräily, jalkapallo, uinti, juoksu ja kävely. Kaikkein suosituin liikkumistapa oli liikkua omatoimisesti kavereiden kanssa, ja sen jälkeen omatoimisesti yksin, liikuntaseurassa ja yksityisissä liikuntapaikoissa. Neljännes lapsista harrasti liikuntaa kilpailumielessä, reilu kymmenesosa kokeilumielellä ja suurin osa harrastusmielessä. (Helsinkiläisten liikuntakäyttäytyminen 2015)

Urheiluseurojen liikuntatoiminnassa oli mukana 55 400 alle 20-vuotiasta helsinkiläistä lasta ja nuorta. Heidän osuutensa saman ikäisestä väestöstä on 48 prosenttia, mutta osuus on vain suuntaa antava, koska yksi henkilö voi olla tiedoissa monta kertaa. Pojat harrastavat huomattavasti useammin urheiluseuroissa, heidän osuutensa alle 20-vuotiaista oli 54 prosenttia, kun tytöistä vain 42 prosenttia osallistuu seuraliikkumiseen. Poikien osuus on myös kasvanut tyttöjä nopeammin viiden viime vuoden aikana. Kokonaisuudessaan alle 20-vuotiaiden urheiluseuroissa harrastavien määrä on kasvanut yli 9 000 henkilöllä eli 20 prosenttia välillä 2012–2016. (Urheiluseuroissa liikkuvien…)

Kokonaisuudessaan lasten ja nuorten vapaa-ajan käytöstä on hajanaisesti tietoa. Osa lapsista harrastaa paljon, kun taas osa lapsista jää ilman mitään mielekästä vapaa-ajan toimintaa. Etenkin yksinäiset, motorisesti kömpelöt, vähävaraiset ja ulkomaalaistaustaiset jäävät usein liikuntaharrastuksista paitsi (Lehtinen 2015). Liikuntalajit ovat edelleen varsin sukupuolittuneita, kuten myös taideharrastukset. Lapset harrastavat usein omalla asuinalueellaan, joten alueellinen tarjonta vaikuttaa lasten harrastamisaktiivisuuteen huomattavasti aikuisia enemmän. 

 

Lähteet:

Helsingin kaupunginkirjasto, vuosittaiset asiakaskyselyt

Helsingin kaupunginkirjasto, tilasto kirjastokortin käyttäjistä vuosittain

Helsinkiläisten liikuntakäyttäytyminen, 2015, Helsingin kaupungin liikuntavirasto

Hyvä vapaa-aika -kehittämis- ja tutkimushanke, Helsingin kaupungin nuorisoasiankeskus, http://vapari.munstadi.fi/

Lehtinen, 2015, Selvitys helsinkiläisnuorten liikuntamahdollisuuksista ja liikunnan esteistä, Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus, http://boosti.munstadi.fi/files/2015/12/liikuntaselvitys.pdf

Nuorisobarometri 2015, Helsingin lisäotos aineisto.

Räisänen (2016), Helsingin peruskoulujen osallistuminen kaupungin taidelaitosten ja kaupunginkirjaston taidekasvatushankkeisiin vuonna 2015, Helsingin kulttuurikeskus

Taiteen perusopetuksen tila ja kehittämistarpeet Helsingissä, 2016, Helsingin kulttuurikeskus, http://www.hel.fi/static/kulke/TPOselvitys_2016/pubData/source/TPOselvitys_kupo_kevat_2016.pdf

Urheiluseuroissa liikkuvien alle 20-vuotiaiden määrä ja laskennallinen osuus ikäluokasta, Helsingin kaupungin liikuntavirasto, www.hyvinvointitilastot.fi