Anu Henriksson

• Elinkeinoelämä on palautumassa taantumasta.

• Toimialoista kauppa sekä informaatio ja viestintä työllistävät eniten.

• Kaupan ala on Helsingissä murroksessa: liikevaihto ja henkilöstömäärä laskussa.

• Toimitilojen vajaakäyttöaste on Helsingissä alhainen.

• Yritykset pitävät pääosin Helsinkiä yritysmyönteisenä kaupunkina. Kaupungin yrityksille suunnattuja palveluja tunnetaan verrattain huonosti.

 

Helsingin kaupungin tavoitteena olla Suomen yritysmyönteisin kaupunki 

Yritysmyönteisyys ei ole yksiselitteinen käsite, vaan siitä on monia tulkintoja. Kaupunkien kohdalla sillä yleensä tarkoitetaan elinkeinoelämän tarpeiden huomioimista päätöksenteossa ja kunnan muussa toiminnassa. Yritysmyönteisyyttä mitataan usein yrityksille suunnatuilla kyselytutkimuksilla ja tuloksia tulkittaessa on huomioitava, että vastaukset ovat voimakkaasti riippuvaisia sekä kysymysten muotoilusta, otannasta että kyselyajankohdasta. Tulokset antavat kuitenkin osviittaa elinkeinoelämän ajatuksista kaupungin elinkeinopolitiikkaan liittyen. Yrittäjäjärjestöt toteuttavat yritysmyönteisyyskyselyjä säännöllisin väliajoin.

Helsingin kaupungin tavoitteena on tarjota erinomainen toiminta- ja kasvuympäristö eri toimialojen yrityksille. Tavoitteena on olla Suomen yritysmyönteisin kaupunki, millä on viitattu toisaalta riittävän nopeaan, ennakoitavaan ja tasapuoliseen yritysten asioiden käsittelyyn sekä toisaalta yrityksille suunnatun palvelutarjonnan asiakaslähtöisyyteen. Yritysmyönteisyys edellyttää strategiaohjelman mukaan sitä, että kaikessa asioiden valmistelussa kaupungin hallinnossa otetaan huomioon myös yritystoimintanäkökulma.

Kaupungilla onkin hyvät mahdollisuudet vaikuttaa tarjoamiensa palvelujen laatuun ja kehitykseen. Maankäyttöön ja sen ohjaukseen liittyvillä toimenpiteillä kaupunki pystyy vaikuttamaan myös elinvoimaisuuteen ja houkuttelevuuteen, mikä parhaimmillaan johtaa uuden yritystoiminnan sijoittumiseen. Vaikeampaa on sen sijaan vaikuttaa suhdannekehitykseen, joka vaikuttaa suoraan yritystoimintaan ja työpaikkarakenteeseen. Kaupungin yritystoiminnan sektori- ja toimialarakenne on puolestaan pitkän kehityksen tulos eikä reagoi kovin nopeasti strategiseen päätöksentekoon. Tällä hetkellä on esimerkiksi nähtävissä palvelusektorin vahvistuva trendi.

Helsinkiläisyritykset palautumassa taantumasta 

Helsingin yritystoiminta on vuoden 2013 jälkeen palautunut taantumasta. Vuonna 2014 yritysten määrä oli jo kasvussa, vaikkakin sekä henkilöstömäärä että liikevaihto laskivat vielä (kuvio 3.16).

Helsingissä toimivien yritysten jakautuminen pieniin, keskisuuriiin ja suuryrityksiin on pysynyt ennallaan. Lähes kaikki (98 %) Helsingissä toimivat yritykset lukeutuvat pienyrityksiin, joilla henkilöstömäärä jää alle 50:n. Alle viisi henkeä työllistäviä yrityksiä, niin sanottuja mikroyrityksiä, oli yrityskannassa 85 prosenttia. Pienyritysten osuus Helsingissä toimivien yritysten henkilöstömäärästä oli 41 prosenttia ja liikevaihdosta 33 prosenttia. Kaupungin noin 44 000 pienyritystä työllistivät 101 500 henkeä.

Keskisuurten yritysten (50–249 työntekijää) osuus pääkaupungin yrityskannasta oli alle kaksi prosenttia. Näiden osuus henkilöstöstä oli 18 prosenttia ja liikevaihdosta 30 prosenttia. Helsingin 720 keskisuuren yrityksen henkilöstömäärä oli 45 000. Huolimatta yritysten ja henkilöstömäärän vähenemisestä (4 ja 1 prosenttia) keskisuurten yritysten liikevaihto kasvoi viisi prosenttia edellisvuotisesta 23 miljardiin euroon.

Suuryrityksiä, joissa yrityksen kokonaishenkilöstömäärä oli vähintään 250, toimi Helsingissä 318 vuonna 2014. Tämä oli alle prosentin koko yrityskannasta. Isojen yritysten osuus kokonaishenkilöstöstä oli kuitenkin 40 prosenttia eli 99 000, vaikka henkilöstön määrä vähenikin vuodesta 2013 prosentin. Osuus yritysten liikevaihdosta oli 37 prosenttia eli 28 miljardia euroa. (Kuvio 3.17). Liikevaihdon arvo väheni 14 prosenttia vuodesta 2013. Kaikista maan 585 suuryrityksestä useammalla kuin joka toisella (54 prosentilla) oli toimintoja Helsingissä.

Tukku- ja vähittäiskauppa on suurin työllistäjä 16 prosentin henkilöstömääräosuudellaan vuonna 2014 (kuvio 3.18). Heti kaupan kantaan nousevat 12–13 prosentin osuuksillaan informaatio- ja viestintä, hallinto- ja tukipalvelut sekä ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta. Seuraaville sijoille 7–8 prosentin osuuksin sijoittuivat rakentaminen, rahoitus- ja vakuutustoiminta, kuljetus- ja varastointi sekä teollisuus. Luvuissa ei vielä juuri näy kasvupiikkiä erityisesti suunnittelu- ja konsultointialoilla, johtuen suurten rakennushankkeiden aloituksesta.

Yritystoiminnan keskittyminen parantaa monilla aloilla toimintaedellytyksiä

Yritystoiminta on Helsingissä keskittynyt keskustaan ja sitä ympäröivälle vyöhykkeelle sekä Pitäjänmäen ja Pohjois-Haagan muodostamalle alueelle. Näille alueille on keskittynyt erityisesti osaamisintensiivisiä aloja, kuten IT-ala (ohjelmistojen suunnittelu ja ohjelmistokonsultointi), tutkimus ja kehittäminen, lainopilliset palvelut, taloushallinnon palvelut, mainos- ja markkinointipalvelut, insinööri-, arkkitehti- ja muotoilupalvelut sekä johdon konsultointi ja henkilöstön rekrytointipalvelut. Suurimmat toimipaikat ovat keskittyneet Pohjois-Haagaan. Toimialoista klusteroitumista suosivat erityisesti ohjelmistopalvelut, tietokoneiden ja elektronisten tuotteiden valmistus, työllistämistoiminta sekä arkkitehti- ja insinööripalvelut. Ylipäätään on nähtävissä, että osaamisintensiiviset alat ovat siirtymässä keskustasijainneista ulommaksi.

Keskittyminen tietyille alueille parantaa tutkitusti osaamisintensiivisten alojen toimintaedellytyksiä (Lahdelma & Laakso 2016). Helsingissä näiden tuottavien ja paljon työpaikkoja tarjoavien yritysten edellytyksiä voidaan edelleen kehittää luomalla yrityksille maankäytölliset edellytykset sijaita lähekkäin esimerkiksi varmistamalla toimitilatarjonta ja hyvät liikenneyhteydet yrityskeskittymien lähellä sekä huomioimalla, että niissä on myös hyvä palvelutarjonta yrityksille ja niiden henkilöstölle. Näin voidaan lisätä kyseisten yritysten, toimialojen ja alueiden tuottavuutta ja kilpailukykyä.

Helsingin sisäisen keskittymisen lisäksi työpaikkarakenne on erilaistunut alueellisesti koko pääkaupunkiseudulla. On nähtävissä, että Espoo ja Vantaa ovat kauppakaupunkeja, Vantaalle on keskittynyt logistiikka-alan yrityksiä. Helsingissä ja Espoossa on runsaimmin informaatio- ja viestintä- sekä ammatillisten, tieteellisten ja teknisten alojen työpaikkoja. Helsinki taas erottuu koko maassa rahoitusalan ja julkisen hallinnon työpaikkamäärällään, kuten jo ylempänäkin mainittiin.

Kaupan ala murroksessa

Tukku- ja vähittäiskauppa oli yrityssektorin toimialakokonaisuuksista suurin työllistäjä Helsingissä. Alan 6 000 yritystä työllistävät 38 000 henkeä, mikä oli 16 prosenttia kaikkien yritysten yhteenlasketusta henkilöstömäärästä. Toimialan osuus kaikkien helsinkiläisyritysten kokonaisliikevaihdosta oli 38 prosenttia eli 28 miljardia euroa. Koko maan kaupan alan yrityksistä 14 prosentilla oli toimipaikkoja Helsingissä ja niiden osuus alan kaikista työpaikoista oli 16 prosenttia sekä osuus liikevaihdosta 24 prosenttia. Toimiala jakautuu kolmeen tarkempaan luokkaan, joista eniten työllistää vähittäiskauppa (19 200 henkeä). Sitä seuraa tukkukauppa 15 500 ja moottoriajoneuvojen kauppa 3 500 työntekijällään.

Kaupan alan työpaikat ovat Helsingissä keskittyneet ennen kaikkea neljälle alueelle: Vironniemen (mm. Kluuvin ja Kruunuhaan alueet), Kampinmalmin (mm. Kampin ja Ruoholahden alueet), Pitäjänmäen ja Vallilan peruspiireihin. Näille alueille sijoittui lähes puolet kaupan alan työpaikoista Helsingissä vuonna 2013. Vähittäiskaupan työpaikkoja löytyy eniten Vironniemen, Kampinmalmin ja Vartiokylän (mm. Itäkeskuksen alue) alueilta, tukkukauppaa Vallilan, Pitäjänmäen ja Kampinmalmin alueilla sekä moottoriajoneuvojen kauppa Pitäjänmäen, Herttoniemen ja Malmin alueilla.

Kaupan alan henkilöstömäärä, yritysten lukumäärä ja liikevaihdon arvo olivat vuonna 2014 edellisvuotta pienemmät sekä Helsingissä että koko maassa. Helsingissä yritysten liikevaihto laski jopa 16 prosenttia. Tavaratalokaupassa tuoreimpiin lukuihin tulee vaikuttamaan myös Anttilan konkurssi ja Stockmannin liikevaihdon lasku. Toisaalta väestönkasvun ja parantuneen taloudellisen suhdanteen ansiosta kaupan ala tullee kasvamaan tulevaisuudessa. Kaupan alan heikko kehitys näkyi myös liiketilamarkkinoilla (ks. alempana).

Kuvio 3.20. Helsingin seudun trendivertailu: Kauppa

Kaupan ala onkin suuressa murroksessa, jonka taustalla vaikuttavat ennen kaikkea digitalisaatio ja globalisaatio. Monet pienet ostoskeskukset kuihtuvat kun kuluttajat suuntaavat isoihin kauppakeskuksiin. Niistä pienten kauppiaiden on usein haastavaa löytää sopivaa liiketilaa. Myös kilpailu ulkomaalaisten toimijoiden kanssa on kiristynyt. Verkkokaupan osuus vähittäiskaupasta kasvoi Suomessa vuosina 2010–2015 34 prosenttia. Yhdellä napinpainalluksella kuluttaja saa tilattua tavaroita toiselta puolelta maapalloa ja ne kuljetetaan kotiin muutamassa päivässä. Kulutus ei kasva määrällisesti vaan ostokset siirtyvät verkkoympäristöön. Kuluttajat ovat hyväksyneet kauppakumppaneikseen paikallisten toimijoiden sijaan myös yhä enemmän ulkomaalaisia verkkokauppoja samalla kun logistiset ratkaisut ovat kehittyneet ja kaupankäynnin turvallisuus on parantunut. Verkkokaupasta ostetaan eniten vaatteita, kirjoja ja rahapelejä.1

Liiketilojen vajaakäyttö ei ongelma Helsingissä 

Toimistotilojen vajaakäyttöaste on pääkaupunkiseudulla laskenut Helsinkiä lukuun ottamatta. Tosin sielläkin keskustan toimistotilojen vajaakäyttö oli vähentynyt vuonna 2016. Toimistotilojen vajaakäyttöaste on koko Helsingissä 11 %, keskustassa 8 % (II kvart. 2016). Pääkaupunkiseudulla luku on 14 %. Espoossa toimistotilojen vajaakäyttöaste oli 21 prosenttia, Vantaalla 15 prosenttia.

Pääkaupunkiseudulla liiketiloista oli vajaakäytössä noin neljä prosenttia kuluvan vuoden toisella neljänneksellä. Se oli niukasti vähemmän kuin vuotta aikaisemmin ja tyhjiä liiketiloja oli 145 800 neliömetriä. Helsingin keskustan liiketiloista tosin vain prosentti eli 6 500 neliömetriä oli vailla käyttöä. Vantaan liiketiloista tyhjinä oli yli viisi prosenttia ja Espoossa yli kolme prosenttia.

Teollisuus- ja varastotilojen vajaakäyttöaste oli pääkaupunkiseudulla kuusi prosenttia eli vapaana oli 477 000 neliömetriä. Vantaalla määrä oli 202 600 ja Helsingissä 200 800 neliömetriä. Espoossa se oli 73 800 neliötä. Vantaalla vajaakäyttöaste oli seitsemän prosenttia. Helsingissä ja Espoossa se oli kummassakin alle kuusi prosenttia.

Helsinki hyvä sijaintipaikka yrityksille

Helsingin kaupunki selvitti syksyllä 2016 Helsingissä toimivien yritysten näkemyksiä kaupungin elinkeinopolitiikan onnistumisesta. Lisäksi kaupunki halusi selvittää yritysten odotuksia tulevaisuuden elinkeinopolitiikkaan liittyen.

Taloustutkimus haastatteli selvitystä varten puhelimitse tuhat helsinkiläistä yritystä. Haastateltavat yritykset oli valittu erityisten kriteerien perusteella. Kriteereitä olivat esimerkiksi yrityksen toimiala, liikevaihto, maksetun yhteisöveron määrä ja yhteistyö kaupungin kanssa.

Vastanneet yritykset arvostivat Helsinkiä sijaintipaikkana. Yrityksen sijoittumiseen Helsingissä on vaikuttanut ennen kaikkea työntekijöiden, yrityksen omistajien ja johdon asuinpaikka, soveltuvan työvoiman saatavuus pääkaupunkiseudulla sekä nykyisten ja potentiaalisten asiakkaiden läheisyys. Myös Helsingin saavutettavuudella oli merkitystä.

Vastaajat olivat tyytyväisiä siihen, että Helsingissä on riittävästi erilaisia sijaintivaihtoehtoja, vaikkakin osa vastaajista koki hintatason korkeaksi ja yritystonttien saatavuuden haasteelliseksi. Julkiseen liikenteeseen oltiin tyytyväisä, mutta muiden kaupungin sisäisten liikenneyhteyksien ja pysäköintimahdollisuuksien parantamiseen toivottiin panostuksia.

Helsinkiläisyritykset ovat kyselyn perusteella positiivisia tulevaisuuden suhteen. Yli 40 prosentilla vastanneista oli laajentumissuunnitelmia ja valtaosa yrityksistä uskoi uusien tilojen löytyvän Helsingistä. Kolmella neljästä oli rekrytointitarpeita lähimmän vuoden sisällä.

Kaupungin asenne yrittäjyyttä ja yrittäjyyttä ja yritystoimintaa kohtaan nähtiin pääsääntöisesti myönteisenä. Meriteollisuuden yritykset ja muotoilun ja luovien alojen yritykset pitivät Helsinkiä kokonaisuutena yritysmyönteisempänä kuin muut yritykset. Kriittisimpiä olivat terveys- ja hyvinvointi-, ympäristöliiketoiminta-, logistiikka- ja kaupan alan yritykset.

Kaupungin yrityksille tuottamat palvelut ja muut toimenpiteet eivät olleet kovinkaan tunnettuja vastanneille yrityksille. Avaintoimialoista matkailualan yritykset olivat kaupungin palveluista parhaiten tietoisia, muut avainalat keskimääräistä vähemmän.

Useat yritykset olivat asioineet kaupungin kanssa erityisesti lupa-asioihin, työllistämispalveluihin tai kaavoitukseen liittyen. Palveluita käyttäneet olivat verrattain tyytyväisiä esimerkiksi kaupungin sähköisiin palveluihin, yritysneuvonta- ja työllistämispalveluihin sekä markkinointiyhteistyöhön. Sähköisiä palveluja oli käyttänyt joka kolmas, työllistämiseen liittyviä palveluita joka neljäs vastaajista. Kaavoitus- ja tonttiasiat sekä lupa-asiat puolestaan keräsivät enemmän kritiikkiä, johon syynä oli muun muassa byrokratian koettu raskaus sekä hitaus. Asiointia tulisikin vastaajien mielestä jatkossa yksinkertaistaa.

Kyselyn ansiosta kaupunki sai kehittämisideoita elinkeinopolitiikan valmisteluun. Monet yritykset erityisesti terveys- ja hyvinvointialoilla olisivat mielellään mukana esimerkiksi tutkimus- ja pilotointihankkeissa sekä omaan toimialaansa liittyvissä tilaisuuksissa. Myös kaupungin rekrytointi- ja työantajapalvelut olivat vastaajien mielestä kiinnostavia. Yritykset eivät olleet tietoisia kaupungin elinkeinopoliittisista tavoitteista tai toimenpiteistä tai palveluista, ja toivoivat kaupungilta nykyistä aktiivisempaa yhteydenpitoa ja viestintää yrityksiin päin.

Vastaajilta kysyttiin todennäköisyyttä suositella Helsinkiä sijaintipaikkana oman toimialansa yrityksille. Yli kolmasosa kysymykseen vastanneista oli valmis suosittelemaan Helsinkiä, kun taas kriittisiä oli hieman alle neljännes. Eri toimialoilla toimivien yritysten vastauksissa oli suuria eroja. Rahoitus- ja vakuutusaloilla toimivat yritykset olivat hyvin tyytyväisiä Helsinkiin sijaintipaikkana ja tämän vuoksi valmiita myös suosittelemaan kaupunkia muille. Myös muotoilun ja luovien alojen yritykset suosittelisivat Helsinkiä muita useammin. Sen sijaan logistiikka-, meriteollisuus ja Smart&Clean -yritykset suhtautuivat Helsinkiin sijaintipaikkana kriittisemmin.

Suositteluhalukkuuteen myönteisesti vaikuttaneita tekijöitä olivat muun muassa laajat markkinat ja asiakaspotentiaali. Myös Helsingin keskeinen sijainti yhdessä hyvien kulkuyhteyksien ja toimivan julkisen liikenteen kanssa nostivat kaupungin yritysten näkökulmasta hyväksi sijaintipaikaksi. Selkeä etu oli myös liike-elämän keskittyminen Helsinkiin, mikä heijastuu osaavan työvoiman saatavuuteen ja alihankkijoiden ja yhteistyökumppaneiden läheiseen sijaintiin.

Kritiikkiä puolestaan saivat muun muassa kaupungin korkea hintataso erityisesti asumisessa ja toimitiloissa, byrokratia sekä liikenteen sujuvuus. Erityisesti liikenneruuhkat ja käynnissä olevat lukuisat tietyöt nostettiin esille suositteluhalukkuutta laskeneina asioina.

1