Anu Henriksson, Markus Lukin ja Petteri Huuska

• Alan työpaikkojen määrä on kasvussa Uudellamaalla

• Julkisen sektorin satsaukset älykkääseen rakentamiseen ja uusiutuvaan energiaan tukevat alan kehittymistä.

• Julkisen sektorin strategiset ratkaisut tuottavat tulosta yhdistettynä uuteen teknologiaan ja yhteistyöhön. Esimerkiksi loppusijoitettavan jätteen määrä on vähentynyt pääkaupunkiseudulla merkittävästi uuden jätevoimalan aloitettua toimintansa

 

Ympäristöliiketoiminta kasvussa

Tilastokeskuksen määritelmän mukaan ympäristöliiketoiminnalla (cleantech) tarkoitetaan ympäristön pilaantumista estävää tai luonnonvaroja säästävää tuotantoa. Ympäristöteknologia on osa ympäristöliiketoimintaa. Ympäristöliiketoiminta voi olla tietyn yrityksen pää- tai sivutoimintaa. Ympäristöliiketoiminta ei ole oma toimialansa, vaan tuotanto on hajautunut useaan eri toimialaluokkaan.

Ympäristöliiketoimintaan liittyvien toimipaikkojen määrä on kasvanut Uudellamaalla vuosina 2010–2014 28 prosenttia ja henkilöstön määrä seitsemän prosenttia. Työllisyys kasvoi määrällisesti eniten vesihuollossa ja maisemanhoitopalveluissa, suhteellisesti puolestaan vesi- ja tuulivoimalla tapahtuvassa sähkön tuotannossa.

Alan yritystoiminnan kehittymistä Helsingissä tukee muun muassa vuonna 2013 aloitettu Fiksu Kalasatama-hanke, jonka kokonaistavoitteena on tehdä uudesta kaupunginosasta älykkään kaupunkirakentamisen mallialue. Erityisesti kestävä kehitys, energiakäyttäytyminen ja jätteiden hyötykäyttö ovat keskiössä ja alue tarjoaa innovaatioalustan uusille ideoille. Myös Jätkäsaaren rakentamisessa on hyödynnetty uusia ympäristöliiketoimintaan liittyviä ratkaisuja.

Helsingissä on useita uusiutuvaan energiaan pohjautuvia investointeja. Kivikon aurinkovoimala on tuottanut enemmän energiaa kuin odotettiin. HSY:n Viikinmäen jätevedenpuhdistamossa tuotetaan jätevesilietteestä biokaasua liikennepolttoaineeksi ja energiantuotantoon.

Strategiset päätökset kaupungin hankinnoissa ja jätepolitiikassa tuloksellisia

Resurssitehokkuutta parannetaan Helsingissä mm. hankinnoilla, jätehuollon kehittämisellä ja maamassalogistiikalla sekä kumppanuuksilla.

Kaupungin hankintojen ympäristökriteerien asettamisen yhtenä tavoitteena on resurssitehokkuuden parantaminen. Ympäristökriteerien käyttö yhteishankinnoissa on kymmenessä vuodessa kasvanut 16%:sta yli 50%:iin. Kaupungin yhteishankinnoista huolehtivat Hankintakeskus ja Stara. Hankintakeskuksen vuoden 2015 yhteishankintojen kilpailutuksista 51,3 prosentissa oli mukana ympäristökriteerejä. Staran kaikissa kilpailutetuissa hankinnoissa oli asetettu ympäristökriteerejä vuonna 2015. Kaupungin tavoitteena on, että kaikissa hankintaprosesseissa käytetään ympäristökriteerejä vuoteen 2020 mennessä. Muista kynnysarvot ylittäviä hankintoja tekevistä virastoista kolmasosa pääsi vuoden 2015 välitavoitteeseen, jonka mukaan 50 % hankinnoista tulisi sisältää ympäristökriteerejä.

Jätepolitiikan tavoitteita ovat sekä jätemäärien vähentäminen että kierrätysasteen nostaminen. Pääkaupunkiseudulla loppusijoitettavan jätteen määrä putosi merkittävästi vuonna 2014 Vantaan jätevoimalan toiminnan käynnistymisen myötä (kuvio 3.22). Pääkaupunkiseudulla loppusijoitetun yhdyskuntajätteen määrä oli 80 kg/as vuonna 2014, kun se vielä vuonna 2010 oli 270 kg/as. Toisaalta HSY:n lajitteluaktiivisuutta koskevien kyselyiden mukaan jätteiden lajittelu kotitalouksissa näyttäisi hieman vähentyneen jätevoimalan tulon jälkeen.

Maa-ainesten kaivumassojen koordinoitu hallinta ja hyötykäyttö vähentävät kuljetuksia ja parantavat resurssitehokkuutta. Kaupungin yleisten alueiden rakentamisessa hyötykäytettiin vuonna 2015 yhteensä 460 720 tonnia kaivumassoja. Määrä on nelinkertainen vuodesta 2012. Vuonna 2015 kaivumassojen hyötykäytöllä eli kuljetuksia vähentämällä säästettiin 2,1 miljoonaa litraa polttoainetta, joka vastaa 5175 CO2-tonnia.