Heidi Pussila

• Helsingin kaupunki on hyödyntänyt muotoilua kaupungin kehittämisessä jo vuosien ajan.

• Pitkäaikainen työ muotoilun parissa on johtanut kansainväliseen menestykseen. Helsinki valittiin maailman muotoilupääkaupungiksi vuonna 2012. Vuonna 2014 Helsinki nimettiin puolestaan Unescon City of Designiksi.

• Muotoilua on hyödynnetty hyvin konkreettisesti kaupungin kehityshankkeissa. Vuosina 2013-2015 kaupunki palkkasi kolme kaupunkimuotoilijaa avuksi julkisten palveluiden suunnitteluun. Samaan aikaan luotiin myös 500 henkilön avoin Muotoiluagentit-verkosto kaupungin työntekijöille.

• Vuonna 2016 Helsinki palkkasi ensimmäisenä eurooppalaisena pääkaupunkina kaupungin palvelukseen muotoilujohtajan, mikä vahvisti entisestään Helsingin strategista kehittämistä muotoilun keinoin.

 

Helsingille kansainvälisiä muotoilualan tunnustuksia

Muotoilu on yksi Helsingin kaupungin avaintoimialoista, joten muotoiluosaamista on kehitetty viime vuosina eri tavoin kaupungin virastoissa ja yhteistyöverkostoissa. Pitkäaikainen työ muotoilun parissa ja uraauurtava kehitys muotoilua hyödyntävänä kaupunkina on johtanut muun muassa kansainvälisiin tunnustuksiin. Helsinki valittiin vuonna 2012 yhdessä Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Lahden kanssa teollisen muotoilun maailmanjärjestön ICSIDin nimeämäksi maailman designpääkaupungiksi (World Design Capital Helsinki 2012). Vuoden kantavana ajatuksena toimi ”Avoin Helsinki – Design on osa elämää.” Designpääkaupunkivuotena järjestettiin 2 800 tapahtumaa ja toteutettiin 550 projektia. WDC-ohjelmaan toteuttamiseen osallistui yhteensä 290 organisaatiota. Designpääkaupunkivuoden näyttelyissä, tapahtumissa ja kohteissa vieraili noin 2,5 miljoonaa kävijää. Hankkeen budjetti oli 17,8 miljoonaa euroa. Taustaorganisaationa toimineen Kansainvälisen designsäätiön taloudellinen tulos oli vuoden jälkeen noin 100 000 euroa ylijäämäinen. (Maailman designkaupunki Helsinki 2012)

Muutama vuosi designpääkaupunkivuoden jälkeen, Helsinki valittiin vuonna 2014 Unescon City of Designiksi. Unescon Creative Cities -verkostoon kuuluu yhteensä 69 kaupunkia, joista 15 on valittu verkostoon City of Design -kaupunkeina, joiden johtoteemana on muotoilu ja sen hyödyntäminen kaupunkikehityksessä.

Muotoilu avuksi kaupungin kehittämiseen

Designpääkaupunkivuoden perintö jatkui myös Toimiva kaupunki -projektilla vuosina 2013−2015. Projektin rahoitus oli 1,5 miljoonaa euroa. Hankkeen tarkoituksena oli kehittää muotoiluun liittyvää osaamista julkisten palveluiden suunnittelussa. Hankkeessa työskenteli kolme kaupunkimuotoilijaa, jotka opastivat Helsingin kaupungin työntekijöitä muotoilun hyödyntämisessä ja käyttivät muotoilun menetelmiä erilaisissa kehityshankkeissa. Hallintokuntia palvellut Apu ja neuvonta -palvelu sparrasi yhteensä noin 70 eri hanketta siitä, miten muotoilun hyödyntämistä ja käyttäjälähtöisyyttä yleisesti voi vahvistaa. Kaiken kaikkiaan kaupunkikehitysprojekteja oli 15, joista suurimpia olivat: HAM uudistuu, Kouluruoka rokkaa!, Kaisa-talon kirjasto, Oman muotoinen koti, Siisti työmaa, Festivaali­puisto, Ison Omenan palvelutori ja Yrityslinna. Muotoiluagentit-verkosto (yht. 500 henkilöä) luotiin puolestaan  avoimeksi yhteisöksi kaikille niille kaupungin työntekijöille, jotka olivat kiinnostuneita muotoilusta. (Toimiva kaupunki 2017)

Helsinki palkkasi ensimmäisenä eurooppalaisena pääkaupunkina itselleen muotoilujohtajan

Toimiva kaupunki -projekti päättyi vuoden 2015 lopussa. Tämän jälkeen merkittäviä panostuksia muotoiluun ja sen hyödyntämiseen on ollut mm. Chief Design Officerin eli muotoilujohtajan palkkaaminen 1.9.2016 kaupungin palvelukseen. Muotoilujohtajaksi valittiin Anne Stenros (tohtori, arkkitehti SAFA). Muotoilujohtajan nimittäminen vahvisti entisestään Helsingin strategista kehittämistä muotoilun keinoin. Rekrytointi oli merkittävä myös ainutlaatuisuudessaan; mikään muu eurooppalainen pääkaupunki ei ollut tätä ennen palkannut kaupungin palvelukseen muotoilujohtajaa.

Kaupunki on lisäksi käynnistänyt Helsinki City Lab -hankkeen (2016−2018), joka omalta osaltaan tukee kokeilukulttuuria. Helsinki City Lab on ”sekä kehittäjäyhteisö että avoin kaupunkilaboratorio, joka on yhteinen kohtaamispaikka kaikille kaupungin kehittämishankkeille. Laboratorio vastaa siitä, että muotoilua hyödynnetään kaupungin kehitys- ja innovaatiotoiminnassa ja että kehittäminen on käyttäjälähtöistä.” (Helsingin kaupunki 2015). Keskeisiä käyttäjälähtöisen kehittämisen esimerkkejä sekä Helsingin muotoilun hyödyntämisen kehityskaari on kuvattu verkkojulkaisussa: www.muotoilutarinat.fi

Lähteet:

Helsingin kaupunki 2015. (20.1.2017)

Maailman designkaupunki Helsinki 2012.(20.1.2017)

Toimiva kaupunki 2017 . (20.1.2017)