Markus Lukin ja Petteri Huuska, Helsingin ympäristökeskus

• Monet indikaattorit osoittavat ympäristön tilan kehittyneen myönteiseen suuntaan.

• Helsingissä edelleen paljon alkuperäistä luontoa ja virkistysalueita asukasmäärään nähden.

 

Kasvihuonepäästöjen määrä vähentynyt viime vuosina

Helsingin kasvihuonekaasupäästöt ovat kehittyneet positiivisesti viime vuosina (kuvio 4.5). Päästöjä on vähentänyt viime vuosina sähkön valtakunnallisten päästöjen supistuminen, Helen Oy:n energiantuotannon ominaispäästöjen aleneminen sekä kaupunkialueen energiatehokkuuden paraneminen. Vuonna 2015 kokonaispäästöt olivat 25 % vuotta 1990 alempana, kun päästötavoite vuodelle 2020 on 30 %. (Alla oleva kuvio suurenee sitä painamalla.)

Kuvio 4.5. Kasvihuonepäästöjen kehitys helsingissä vuosina 1990–2015

 

Asukaskohtainen energiankulutus supistunut

Helsingin kaupunkialueen energiankulutus on valtuustokauden aikana supistunut etenkin asukaskohtaisesti laskettuna. Merkittävimpänä syynä tähän on energiatehokkuuden paraneminen rakennuksissa sekä sähkölaitteissa kuten valaistuksessa sekä ajoneuvojen energiankulutuksen paraneminen. Helsingin asukaskohtainen energiankulutus oli 11 % alempana vuoteen 2005 verrattuna, kun ympäristöpolitiikan tavoitteena on 20 % pudotus vuoteen 2020 mennessä.

Kuvio 4.6. Energian kulutus ja kulutuksen muutos vuosina 2005–2015 eräiden kulutusmuotojen osalta

 

Ilmanlaatu parantunut typpidioksidipitoisuuden osalta hieman

Ilmanlaatu on typpidioksidipitoisuuden osalta hieman parantunut valtuustokauden aikana (kuvio 4.7), mutta edelleen EU:n ilmanlaatudirektiivin typpidioksidin vuosiraja-arvo ylittyy pakokaasupäästöjen takia Helsingin keskustan vilkasliikenteisissä katukuiluissa.  Kehitys on ollut ajoneuvotekniikan kehittymisestä huolimatta oletettua hitaampaa etenkin dieselajoneuvojen vuoksi, joiden todelliset päästöt ovat osoittautuneet selvästi virallisia päästöjä korkeammiksi. Raja-arvojen ylittymisen ehkäisemiseksi Helsinki hyväksyi uuden ilmansuojelusuunnitelman marraskuussa 2016.

Kuvio 4.7. Typpidioksidipitoisuus ulkoilmassa vuosina 2006–2015

 

Hengitettävien hiukkasten osalta tilanne parantunut merkittävästi

Hengitettävien hiukkasten (PM10) osalta tilanne on parantunut merkittävästi vuoden 2006 jälkeen tehokkaiden toimenpiteiden ansiosta, jotka ovat kohdistuneet etenkin katupölyn torjuntaan keväisin. (Katupölypitoisuuksia alennetaan pölynsidonnalla ja nopealla katujen puhdistuksella). EU-raja-arvo ei ole millään mittausasemalla ylittynyt vuoden 2012 jälkeen (kuvio 4.8), mutta vilkkaasti liikennöidyillä alueilla raja-arvon ylittymisen riski on kuitenkin olemassa.

Kuvio 4.8. Katupölypitoisuus ulkoilmassa vuosina 2006–2015

 

Meriveden kuormitus saatu kansainvälisesti hyvälle tasolle

Viikinmäen jätevedenpuhdistamo on kansainvälisesti erittäin tehokas. Siellä saavutettiin vuonna 2015 fosforin 96 prosentin, biologisen hapenkulutuksen 98 prosentin ja typen 91 prosentin puhdistusteho. Typenpuhdistus tehostui merkittävästi 2004, kun typenpoistoa tehostettiin jälkisuodatusyksiköllä ja rakennettiin kahdeksas aktiivilieteallas ja jälkiselkeytysallas. Vuonna 2014 laitoksella otettiin käyttöön yhdeksäs biologinen linja, joka lisäsi laitoksen puhdistuskapasiteettia noin 12 %.

Kuvio 4.9. Meriveden kuormitus (typpi ja fosfori) vuosina 2003–2015

 

Helsingissä paljon alkuperäistä luontoa ja virkistysalueita suhteessa asukasmäärään

Uusien kansainvälisten kaupunkiluonnon monimuotoisuutta kuvaavien indikaattorien (CBI) perusteella Helsingissä on jäljellä paljon alkuperäistä luontoa ja virkistysalueita suhteessa asukasmäärään. Sen sijaan Helsingin luontoalueista vain pieni osa on suojeltuja ja luontoalueiden muodostama verkosto on rikkonainen.

Luonnonsuojelualueiden osuus maapinta-alasta on 2,1 prosenttia ja vesipinta-alasta 0,5 prosenttia. Luonnonsuojelualueita on nyt 52 kappaletta. Jos myös suojellut luontotyypit, lajisuojelukohteet ja luonnonsuojelulailla rauhoittamattomat Natura 2000 -alueet lasketaan mukaan, on suojelupinta-ala maapinta-alasta 3,5 prosenttia ja vesipinta-alasta 1,0 prosenttia. Vuosina 2012–2015 uusia luonnonsuojelualueita rauhoitettiin 3,2 ha: Vantaanjoen törmän kasvistollisesti arvokkaat lehdot ja niityt (3 ha) ja Neitsytsaarten lintuluodot (0,2 ha).

Lähes 40 prosenttia helsinkiläisistä asuu tieliikenteen melulle altistuvilla alueilla

Vuonna 2012 valmistuneen liikennemeluselvityksen mukaan lähes 40 prosenttia helsinkiläisistä asuu alueilla, joilla tieliikenteen aiheuttama melutaso ylittää päiväaikaan ohjearvotason 55 dB. Helsingin maapinta-alasta noin kolmannes on tieliikenteen melualuetta. Seuraava EU:n ympäristömeludirektiivin ja ympäristönsuojelulain mukainen liikenteen meluselvitys valmistuu vuonna 2017.

Melulle altistuvien asukkaiden määrän vertailu selvitysvuosien välillä on haastavaa, muun muassa laskenta-asetuksissa ja mallinnusperiaatteissa tapahtuneiden muutosten vuoksi. Todellisessa altistujamäärässä ei ole tapahtunut merkittäviä vähennyksiä. Lisäksi kaupungin asukasmäärä on kasvanut ja melualueille on tullut uutta asutusta.