Pekka Valkama

• Kaupungin tulorahoituksen riittävyys on kaventunut.

• Kaupungin velan kokonaismäärä on jatkanut kasvuaan.

• Kaupungin asukaskohtaisen velan määrän kasvu on kuitenkin taittunut.

 

Johdanto

Tässä luvussa kuvataan Helsingin kunnallistalouden kehitystä perustuen tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja taseen tietoihin. Tarkastelu tiivistää talouden kehityksen vuodesta 2012 vuoteen 2015, ja päähuomio kohdistuu kaupunkiorganisaation talouteen, mutta mukana on myös havaintoja kaupunkikonsernista.

Kaupungin taloudenpidon taustasta

Suomen kansantalouden kehityksessä on ollut ongelmia. Yleensä talouspolitiikan keskeisimpänä tavoitteena pidetään bruttokansantuotteen kasvua, mutta Suomen bruttokansantuote laski lievästi vuosina 2013 ja 2014. Tämän johdosta myös työttömyys on kasvanut. Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan Helsingin työttömyysaste oli keskimäärin 7,8 prosenttia vuonna 2012, ja kolme vuotta myöhemmin se oli 12,3 prosenttia.

Helsinki on toteuttanut monia organisaatiouudistuksia viime vuosien aikana, mitkä osaltaan vaikeuttavat eri vuosien tilinpäätösten vertailua. Yhtiöittämisten myötä kaupungin isoja liikelaitoksia poistettiin kaupunkiorganisaatiosta, kun niistä tehtiin itsenäisiä oikeushenkilöitä. Osakeyhtiöinä ne ovat silti osa kaupunkikonsernia.

Kaupungin tulorahoituksen riittävyys on heikentynyt

Kaupungin tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan yleensä investointien tulorahoitusprosentilla. Se on tunnusluku, joka selittää, kuinka paljon tehtyjen investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tämän tunnusluvun mukainen tulorahoituksen riittävyys on heikentynyt vuoden 2012 tasoon verrattuna.

Kuvio 5.1 kuvaa, miten investointien tulorahoitusprosentti on kehittynyt Suomen viidessä suurimmassa kaupungissa vuodesta 2012 vuoteen 2015. Missään kaupungissa tulorahoitus ei ole riittänyt kattamaan investointien omahankintamenoa.

Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan myös vuosikatteella. Tuloslaskelman vuosikate kuvaa, miten kaupungin säännöllisen toiminnan tuotot kattavat käyttötalouden kuluja ja riittävät rahoittamaan investointeja, lainanlyhennyksiä ja sijoituksia. Vuosikatteen riittävyyttä voidaan arvioida vertaamalla sitä poistoihin eli omaisuuden kulumiseen. Vuonna 2012 Helsingin vuosikate oli n. 439 miljoonaa euroa, ja se kattoi poistoista yli 110 prosenttia. Vuonna 2015 kaupungin vuosikate heikkeni oleellisesti aikaisempien vuosien tasosta. Se oli yhteensä 265 miljoonaa euroa, ja se vastasi 68,7 prosenttia poistoista. Helsingin kaupungin vuosikate ei riitä investointien rahoittamiseen.

Helsingin kaupungin vuosikatteen heikkenemiseen on vaikuttanut se, että yhtiöitettyjen liikelaitosten liikevoitot eivät ole enää mukana kaupungin tulorahoituksessa. Yhtiöittämispäätökset jouduttiin tekemään kuitenkin lainsäädännön muuttumisen vuoksi, kun kuntalakiin lisättiin yhtiöittämisvelvoite vuonna 2013.

Konsernitilinpäätöksen mukainen vuosikate on parantunut. Vuonna 2012 kaupunkikonsernin vuosikate kattoi poistoista n. 110 prosenttia, ja vuonna 2015 se kattoi 127 prosenttia.

Kaupungin menojen kehitys

Helsingin toimintamenot ovat kasvaneet vuosittain. Kaupungin talousarvion mukaiset toimintamenot, jotka eivät sisällä liikelaitoksia eikä itsenäisinä taseyksikköinä toimivia rahastoja, olivat n. 4,4 miljardia euroa vuoden 2012 tilinpäätöksessä. Kolmessa vuodessa kyseiset toimintamenot kasvoivat noin 6,9 prosenttia.

Kaupungin toimintamenoista suurimman osuuden vievät palvelujen ostot. Ostopalvelujen merkitys on hieman lisääntynyt, jos niiden kehitystä verrataan oman tuotannon palkkamenojen kehitykseen. Vuonna 2012 kaupungin maksamien palkkojen osuus ostopalveluista oli 70,6 prosenttia, ja kolme vuotta myöhemmin palkkojen osuus oli 70,1 prosenttia.

Kaupungin verotulojen kehitys

Helsingin kunnallisveron veroprosentti on ollut viime vuodet 18,5 prosenttia. Kaupunki joutui korottamaan kuitenkin vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroa 0,05 prosenttiyksikköä vuonna 2015, koska valtio päätti nostaa kyseisen veron alarajaa.

Vuodesta 2012 vuoteen 2015 kaupungin kaikki verotulot kasvoivat yli 11 prosenttia. Verotuloista suurin osa on kunnallisverotuloja, jotka kasvoivat yhteensä 7,5 prosenttia. Vuonna 2015 verotuloja kertyi yhteensä noin 3,1 miljardia euroa.

Kaupungin velka on kasvanut

Kaupungin velkamäärä on kasvanut, mutta Helsingin kaupungin asukaskohtaisen velan kasvu on taittunut ainakin toistaiseksi. Kuvio 5.2 kuvaa kaupungin ja konsernin asukaskohtaisen velkamäärän kehitystä. Vuonna 2015 kaupungilla velkaa oli lähes 1,6 miljardia eroa, eli lainakanta kasvoi yli 31 prosenttia vuodesta 2012. Vuoden 2015 lopussa kaupunkiorganisaation velkaa oli 2 518 euroa asukasta kohti laskettuna.

Myös Helsingin kaupunkikonsernin velkamäärä on kasvanut. Vuonna 2015 Helsinki-konsernilla oli velkaa yli 5 miljardia euroa eli 7 977 euroa asukasta kohden.

Lähteet

Helsingin kaupunki. Tietokeskus. Tilastoja 24, 2013. Työllisyys ja työttömyys Helsingissä 2. vuosineljänneksellä 2013.

Helsingin kaupunki. Tietokeskus. Tilastoja 2016:20. Työllisyys ja työttömyys Helsingissä 1. vuosineljänneksellä 2016.

Helsingin kaupunki. Tilinpäätöstiivistelmä 2013.

Helsingin kaupunki. Tilinpäätöstiivistelmä 2014.

Helsingin kaupunki. Tilinpäätöstiivistelmä 2015.

Suomen Kuntaliitto. Velkadioja. Luettu 24.11.2016. http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tilastot/kuntatalous/kuviot/Kuntasektori/Documents/velkadioja%2009_2016.pdf  

Suomen Kuntaliitto. Kuntien taloudellisia tunnuslukuja vuosilta 2003-2014. Luettu 24.11.2016.

http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tilastot/kuntatalous/kuntien-tilinpaatokset/taloudellisia-tunnuslukuja/_layouts/xlviewer.aspx?id=/fi/tietopankit/tilastot/kuntatalous/kuntien-tilinpaatokset/taloudellisia-tunnuslukuja/Documents/tunnuslukuja%20netti.xlsx&Source=http%3A%2F%2Fwww%2Ekunnat%2Enet%2Ffi%2Ftietopankit%2Ftilastot%2Fkuntatalous%2Fkuntien-tilinpaatokset%2Ftaloudellisia-tunnuslukuja%2FSivut%2Fdefault%2Easpx&DefaultItemOpen=1