Anna Idström ja Tanja Lahti

• Kaupunkilaisten osallistumismahdollisuuksia on kehitetty aktiivisesti.

• Avoimen datan hyödyntäminen on yleistynyt.

• Kaupunkilaisten aktiivisuus on lisääntynyt; Helsingissä järjestettiin runsaasti kansalaisten järjestämiä tapahtumia.

 

Kaupunkilaisten osallistumismahdollisuuksia kehitetty aktiivisesti

Osallisuuskäytäntöjen kehittäminen on kuulunut tärkeänä osana kaupungin johtamis- ja organisaatiouudistuksen valmisteluun. Kokeiltuja osallisuuskäytäntöjä ovat esimerkiksi osallistava budjetointi, käyttäjä- ja asukasraadit, verkko-osallisuus sekä alueellinen osallistuminen. Osallistavaa budjetointia on sovellettu uuden keskustakirjaston suunnittelussa sekä nuorisoasiainkeskuksen käynnistämän RuutiBudjetti-mallin myötä nuorisotyön toteuttamisessa nuorten itse valitsemalla tavalla. Asukasraatitoiminta on näkynyt esimerkiksi uusien pysäköintikäytäntöjen valmistelussa, jossa on kuultu 16 helsinkiläisestä koostuvaa asukasraatia. Verkko-osallisuudesta esimerkkinä ovat Kerro kartalla -verkkopalvelu, kaupunkiyhteinen palautejärjestelmä sekä Kerro kantasi -palvelu, joista viimeksimainittu on ollut erityisen keskeinen kaupunkisuunnitteluviraston kannalta, sillä sen kautta kansalaiset voivat ilmaista mielipiteensä valmisteille tulevista asioista. HKR hyödyntää kahta ensin mainittua palautekanavaa Helsingin virastoista selvästi eniten vastaten vuosittain tuhansiin näiden kanavien kautta tulleisiin palautteisiin. Sosiaalisen median hyödyntäminen asukkaiden näkemysten kuulemisessa on yleistynyt viime vuosina lähes kaikissa virastoissa. Alueellista osallistumista on virkistetty esimerkiksi ylipormestarin asukasiltojen myötä – näitä järjestetään säännöllisesti eri kaupunginosissa yhteistyössä kaupunginosayhdistysten kanssa.[1]

Avoimen datan suosio kasvaa jatkuvasti

Pääkaupunkiseudun yhteisen avoimen datan palvelun (www.hri.fi) käyttö on kasvussa. Verkkosivuston kävijämäärä on kasvanut viimeisten neljän vuoden aikana noin 47 prosenttia. Vuoden 2016 aikana verkkosivuilla oli lähes 100 000 istuntoa (ks. kuvio 6.6). HRI-palvelussa on avattu vuosittain noin sata uutta tietoaineistoa. Tietoaineistojen jakelutapojen (datojen yhdistely, datan jakelu rajapintojen kautta) kehittyessä huomiota onkin alettu kiinnittää avattujen datojen määrällisen kasvun sijaan niiden hyödynnettävyyteen. Tietoaineistojen yhdistelyjen myötä avoimien tietoaineistojen määrä on laskenut, tietosisältöjen säilyessä silti ennallaan. HRI:n Twitter-tilin seuraajamäärä on kasvanut muutaman vuoden aikana yli 1150 seuraajaan ja Facebook-sivusto lähes 1600 seuraajaan. Lisäksi avoimen datan hyödyntämistä on edistetty Helsinki Loves Developers -tilaisuuksissa, jotka ovat houkutelleet enenevässä määrin väkeä paikalle. Avoimia tietoaineistoja hyödynnetään monipuolisesti ja HRI:n sovellusgalleriaan on kertynyt jo noin 170 sovellusesimerkkiä - todellisuudessa datan käyttötapauksia arvioidaan olevan huomattavasti enemmän.

Järjestöosallistuminen on aktiivista, kaupunkiaktivismi yleistymässä

Nuorisoyhdistyksiin kuuluvia helsinkiläisiä 7–15-vuotiaita oli yli 17 000 ja 16–28-vuotiaita 14 000 vuonna 2015. Henkilömäärät perustuvat Helsingin nuorisolautakunnalta toiminta- tai yleisavustusta saaneiden yhdistysten ilmoittamiin jäsenten tai aktiivisten toimijoiden lukumääriin. Yhteislukumäärä on suuntaa antava, sillä sama henkilö voi olla useamman yhdistyksen jäsen ja siten tulla lasketuksi jäsenmäärissä monta kertaa. Peruskouluikäisistä 37 prosenttia ja 16–28-vuotiaista 12 prosenttia kuului johonkin aktiiviseen nuorisoyhdistykseen. Aikaisempiin vuosiin verrattuna avustusta saaneiden yhdistysten alle 16-vuotiaiden jäsenten määrä on pysynyt melko samana, mutta tätä vanhempien määrissä on hienoista pudotusta.

Kaupunkiaktivismi on järjestötoimintaa löyhemmin organisoitunut, sosiaalisen median mahdollisuuksista kumpuava yhteiskunnallisen toiminnan muoto, joka on yleistymässä. Usein mainittuja esimerkkejä tällaisesta uudesta kaupunkiaktivismista Helsingissä ovat Ravintolapäivä, Siivouspäivä ja Kaljakellunta. Illallinen taivaan alla houkuttelee ihmisiä aterioimaan yhdessä ulkosalle nyyttikestien periaatteella. Se järjestettiin ensimmäisen kerran 12.6.2013 Pohjoisesplanadilla. Kumpulassa on yhteisaterioitu vastaavasti jo noin kymmenenä vuotena Vallataan Limingantie -tapahtumassa, jossa on pyritty saamaan pitkä yhtenäinen pöytärivistö koko kadun mitalle. Mushrooming on Vallilasta lähtöisin oleva, sosiaalisessa mediassa toimiva, alun perin luovan työn tekijöille ja myöhemmin muillekin työtiloja välittävä aktivistiryhmä, joka oivalsi vuonna 2010, että lähekkäin työskentelevät ihmiset voisivat alkaa tehdä jotain yhdessä. Nykyisin verkosto tavoittaa tuhansia ihmisiä. Suomessa Mushrooming-Facebook-ryhmiä on jo neljässä kaupungissa. Suurimmassa eli Helsingin ryhmässä oli syyskuussa 2016 lähes 6000 jäsentä. Verkostoon kuuluu työtiloja myös muutamassa muussa Euroopan maassa ja Etelä-Afrikassa. Nappi Naapuri -palvelu on naapurustojen oma sosiaalinen media, josta löytyy apua, seuraa ja tukea lähialueelta. Esimerkkinä tällaisesta toiminnasta ovat vuonna 2014 Facebookiin perustetut nuorten äitien vertaistukeen tarkoitetut Hätäkahvit -ryhmät. Nämä ryhmät tarjoavat apua sellaisiin tilanteisiin, jossa äiti kokee, ettei juuri sillä hetkellä jaksa lastensa kanssa yksin ja tarvitsee kipeästi tukea samanlaisessa tilanteessa olevilta. Tämän ryhmän esimerkkiä seurasi vuonna 2015 perustettu Hätäkaljat -ryhmä, joka on tarkoitettu kenelle tahansa yksinäiselle, joka kaipaa seuraa vaikkapa baariin.

Viime vuosina kaupunkilaiset ja luontojärjestöt ovat tehneet omia vaihtoehtoisia suunnitteluratkaisuja kaupunkisuunnitteluviraston tekemien suunnitelmien vertailukohteiksi. Esimerkiksi Urban Helsinki, Facebook-kuvauksensa mukaan ”kapinallinen seitsemän hengen kollektiivi”, on tehnyt oman vaihtoehdon Helsingin yleiskaavasta, Koskelan sairaala-alueesta ja Pikku Huopalahden pohjoisosasta. Muita aktiivisesti Helsinkiin liittyvistä kysymyksistä keskustelevia Facebook-ryhmiä ovat esimerkiksi Lisää kaupunkia Helsinkiin ja Helsinkiläisten Helsinki. Siivouspäivän ja Illallinen taivaan alla -tapahtuman taustalla on Yhteismaa ry. Helsingissä toimii myös lukuisia erilaisia ruokapiirejä ja lähiruoan välitysverkostoja, joiden periaatteissa korostuvat eettiset ja ekologiset arvot, kuten ruokahävikin minimoiminen.

Kaupunkiorganisaation on hyvä tunnistaa yhä selkeämmin kaupunkiaktivismien kenttä ja sen takana oleva kansalaisyhteiskunnan toiminnallinen ja rakenteellinen muutos, sillä siihen sisältyy mahdollisuus hyödyntää kaupunkilaisten uutta aktiivisuutta voimavarana. Aktivistien tavoitteet ekologisesta, yhteisöllisestä, reilusta ja toimivasta kaupungista vastaavat pitkälti Helsingin kaupunkiorganisaation strategisia tavoitteita.[2]

Lähteet:

Mäenpää, Pasi & Maija Faehnle 2016: Kaupunkiaktivismi voimavarana. Kvartti 3/2016.

Rautio, Pasi 2015: TTO-raportti 2/2015. Helsingin kaupunki, tietotekniikkaohjelma 2015–2017.

Vass, Teemu 2016: Osallisuus on muutakin kuin puistojuhlaa – helsinkiläiset saamassa uuden vuorovaikutusmallin. Kvartti 3/2016.

 

[1] Vass 2016, Rautio 2015

[2] Mäenpää & Faehnle 2016.