Pekka Mustonen

• Johtamisjärjestelmän uudistus ja organisaatiomuutos ovat valtuustokauden näkyvimmät johtamiseen liittyvät hankkeet.

• Henkilöstö on suhtautunut muutokseen pääpiirteissään positiivisesti.

• Esimiehet ovat olleet muuta henkilöstöä tyytyväisempiä tiedotukseen. Erot virastojen välillä ovat suuria.

• Valtakunnallisen Kunta10-tutkimuksen mukaan koettu työmäärä on lisääntynyt. Lähes 38 prosenttia vastaajista kertoi työmäärän kasvaneen yli sietokyvyn. Toisaalta työpaineet eivät ole lisääntyneet.

 

Helsingin kaupungin tavoitteena taitava johtaminen ja osaava henkilöstö

Helsingin kaupungin strategiaohjelma 2013-2016 pitää sisällään ”Taitava johtaminen ja osaava henkilöstö” -alakohdan. Strategiassa esitetään kolme laajaa tavoitetta:

• Johtaminen on kaupungissa kansallisesti ja kansainvälisesti korkeatasoista.

• Kehitetään prosessien johtamista ja johtamistapoja sekä parannetaan asukkaiden palveluketjuja tehostamalla toimialarajat ylittävien prosessien ohjausta.

• Kaupunki on vastuullinen ja oikeudenmukainen työnantaja. Henkilöstön sairauspoissaolojen ja kokoaikaisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrä vähenevät. Helsinki on monimuotoisuuden johtamisen mallikaupunki. Henkilöstön osallistumista ja vaikutusmahdollisuuksia päätöksentekoon lisätään.

Johtamista koskevien tavoitteiden keskeisin toimenpide valtuustokaudella on edelleen käynnissä oleva johtamisjärjestelmän uudistus ja samaan aikaan toteutettava organisaatiomuutos. Näiden suurten muutosten vaikutusten arvioiminen tulee olemaan tulevien vuosien tehtävä, mutta henkilöstön kokemuksia ja muutosten heijastumisia työhyvinvointiin on toki tarkasteltu jo nyt muutoksen ollessa käynnissä.

Helsingin kaupunki oli vuonna 2016 toista kertaa mukana kansallisessa Kunta10-tutkimuksessa, joka korvasi aiemmin käytössä olleen työhyvinvointikyselyn. Tämän lisäksi henkilöstössä vallitsevaa ilmapiiriä tarkastellaan Muutospulssi-kyselyllä, jonka ensimmäisen kierroksen tulokset ovat jo käytettävissä ja toisen kierroksen aineisto on aivan lähiaikoina valmistumassa.

Muutospulssi

Muutospulssi-kyselyn ensimmäisen kierroksen vastaukset eivät ole yleistettävissä koko kaupunkiorganisaatioon, mutta jotain suuntaviivoja ilmapiiristä aineiston avulla toki voi esittää.

Ensimmäinen kierros keskittyi muutoksesta tiedottamiseen ja siihen, kuinka tiedotuksen onnistuminen on koettu. Esimiehet olivat tyytyväisempiä johdon tiedotukseen kuin muu henkilöstö. Erityisesti muun henkilöstön kohdalla mielipiteet hajosivat voimakkaasti: sekä tyytyväisiä että tyytymättömiä oli varsin paljon. Myös virastojen välillä oli paljon eroja. Esimiehet olivat niin ikään tyytyväisempiä esimiesten tiedotukseen kuin muu henkilöstö. Myös tässä yhteydessä vastaukset hajosivat voimakkaasti ja erot virastojen välillä olivat suuria.

Vaikka tiedotukseen suhtautuminen oli hajanaista, henkilöstö tuntuu pääpiirteissään suhtautuvan myönteisesti muutokseen. Vain pieni osa henkilöstöstä suhtautui muutokseen kielteisesti. Aineistosta havaittiin, että erityisesti johdon tiedotuksella on yhteys myönteiseen suhtautumiseen.

Merkittävä osa henkilöstöstä ei kuitenkaan osannut muodostaa selkeää mielipidettä; neutraaleja vastauksia oli paljon. Erityisen huomattavaa tuloksissa oli virastojen välisten erojen vähäisyys erityisesti kun verrataan tiedotuskysymyksiin.

Kunta10

Kunta10 on kahden vuoden välein toteutettava työelämää ja työhyvinvointia tutkiva valtakunnallinen seurantatutkimus. Vuonna 2016 tutkimukseen vastasi huomattavan suuri osuus, 74 % kaupungin työntekijöistä; yhteensä 24 477 henkilöä. Tutkimuksen toteutti Työterveyslaitos.

Tuloksista käy ilmi, että työelämän paineet ovat lisääntyneet. Lähes 38 prosenttia vastaajista kertoi työmäärän kasvaneen yli sietokyvyn. Osuudet olivat suuria kaikkien apulaiskaupunginjohtajien toimialoilla, mutta kuitenkin suurimmat sivistystoimessa ja sosiaali- ja terveystoimessa. Osuus on kasvanut kahden vuoden aikana.

Vaikka Helsingin tuloksista käy ilmi työmäärän ja -paineiden lisääntyminen, työpaineet eivät ole lisääntyneet, eikä myöskään koettu työstressi. Toisaalta kuten tällaisissa kyselyissä aina, hajonta on varsin suurta ja kokemuksia löytyy laidasta laitaan. Tarkempien johtopäätösten tekeminen vaatisi siis tarkempia tarkasteluja. Siltikin selvät keskiarvoin mitattavat muutokset ovat signaaleja todellisista muutoksista.

Vastapainona, vaikka siis koettu työmäärä on Kunta10-tutkimuksen mukaan lisääntynyt selvästi, henkilöstön kokemus esimiestuesta on hieman parantunut edellisestä kierroksesta. Muutos oli toki pieni, kuten myös muutokset muiden johtamista käsittelevien kysymysten kohdalla.

Henkilöstö kokee, että johtaminen on jokseenkin osallistavaa, vaikkakin parissa vuodessa on tapahtunut lievää laskua. Tämän kysymyksen kohdalla hajonta oli kuitenkin hurjan suurta. Toimialojen ja virastojen välisiä eroja on siis paljon, kuten myös näiden sisäisiä eroja.

Työyhteisön tukea esimiestyölle ja kohtelun oikeudenmukaisuutta arvioitiin hieman heikommin joskin selvästi positiivisesti. Päätöksenteon oikeudenmukaisuudessa taas on tulosten mukaan petrattavaa. Keskiarvon perusteella havaittu lähes neutraali tulos viestii joko selkeiden mielipiteiden puutteesta että suuresta hajonnasta. Kaikkien johtamiskysymysten kohdalla hajonnat olivat suuria, joten mielipiteitä löytyy asteikon molemmista päistä.

Kyselyssä kysyttiin useammalla kysymyksellä työn mielekkyydestä. Työn mielekkyyden kokeminen on keskiarvoilla mitattuna toki positiivisella puolella, mutta varsin lähellä neutraalia. Myös tässä tapauksessa hajonta oli suurta. Tällä saattaa olla yhteyksiä halukkuuteen jatkaa nykyisessä työssä. Mikäli toimeentulo olisi taattu, 43 % vastaajista jatkaisi nykyisessä työssä. Osuus on selvästi laskenut. Toisin päin käännettynä; reilusti yli puolet ei jatkaisi nykyisessä työssä, mikäli toimeentulo tosiaan olisi taattu. Tätä osuutta voidaan pitää varsin suurena, varsinkin kun noin 40 % vastaajista on harkinnut vaihtavansa tai on jo vaihtamassa työnantajaa. Tämä osuus on kuitenkin pysynyt samana kaikista muutoksista huolimatta.