Eija Rauniomaa ja Anna Kajosaari

• Rakentaminen vilkastui, rakentamisen painopiste oli asuinrakentamisessa

• Rakennuslupia myönnettiin ennätyksellisen suurelle asuntomäärälle

• Myös toimitilarakentamisessa viimeiset pari vuotta olivat vilkkaat.

 

Rakentaminen vilkastui vuosina 2013–2016

Rakentaminen vilkastui Helsingissä nelivuotiskauden 2013–2016 loppua kohden. Erityisesti kasvoi asuinrakentamiseen myönnettyjen rakennuslupien ja aloitettujen rakennustöiden kerrosala. Toimitilarakentaminen vilkastui niin myönnettyjen rakennuslupien, aloitettujen rakennustöiden kuin valmistuneiden rakennustenkin osalta.

Helsinkiin valmistui uustuotantona ja laajennuksina 1 831 000 kerrosneliömetriä rakennuksia vuosina 2013–2016 (vuoden 2016 rakentamisen tiedot on poimittu Helsingin kuntarekisteristä 2.1.2017 ja ovat näin ollen ennakkotietoa). Määrä on lähes yhtä suuri kuin kahtena edellisenä nelivuotiskautena. Eroa on sen sijaan asuin- ja toimitilarakentamisen osuuksissa. Vuosina 2013–2016 rakentamisen painopiste oli asuinrakentamisessa, sillä kaksi kolmannesta valmistuneiden rakennusten kerrosalasta oli asuinkäyttöön tarkoitetuissa rakennuksissa. Kahtena edellisenä nelivuotiskautena asuinrakennusten osuus oli noin puolet kerrosalasta. Myönnettyjen rakennuslupien ja aloitettujen rakennustöiden osalta nelivuotiskausi 2013–2016 oli vilkkaampi kuin vuonna 2012 päättynyt nelivuotiskausi. Vuosina 2013–2016 lupa myönnettiin kaikkiaan 2 436 000 kerrosneliön rakentamiselle, josta 55 prosenttia oli asuinrakennusten kerrosalaa. Aloitettujen rakennustöiden kokonaiskerrosala oli puolestaan 2 066 000 neliötä, josta asuinrakennusten osuus oli 60 prosenttia.

Rakentaminen oli vilkkainta Kampinmalmin peruspiirissä Länsisataman projektialueelle kohdentuneen rakentamisen myötä. Kampinmalmilla korostui erityisesti asuinrakentaminen, sillä vain kolmannes kerrosalasta oli toimitilarakentamista. Kallion peruspiirissä näkyy puolestaan Kalasataman rakentuminen. Vuosina 2013–2016 myönnettyjen rakennuslupien ja aloitettujen rakennustöiden perusteella on odotettavissa, että Kallion peruspiiriin tulee lähivuosina valmistumaan paljon toimitiloja, sillä rakennuslupa myönnettiin 182 000 kerrosneliön rakentamiselle ja rakentamaan aloitettiin 173 000 kerrosneliömetriä.

Helsingissä toimitilarakentaminen koostuu pääosin liike- ja toimistorakennuksista sekä julkisista palvelurakennuksista. Teollisuus- ja varastorakennuksia rakennetaan yleensäkin vähemmän (Kuvio 1.25).

 

Helsingin asuntotuotanto elpyi 2000-luvun lopun taantumasta

Kotikaupunkina Helsinki 2016 -ohjelman tavoitteiden mukaisesti Helsingissä pyritään vuodesta 2016 lähtien vähintään 6 000 asunnon vuosituotantoon sekä luomaan edellytykset määrän nostamiseksi 7 000 asuntoon vuoteen 2019 mennessä. Kaupungin oman asuntotuotannon tavoite muodostaa tästä 1 500 vuosittain valmistunutta asuntoa. Asuntotuotannon kokonaistavoite nousi Kotikaupunkina Helsinki 2016 -ohjelman myötä 500 asunnolla edellisestä, vuodesta 2013 voimassa olleesta 5 500 asunnon vuositavoitteesta.

Helsingin asuntotuotanto on 2010-luvulla elpynyt 2000-luvun lopun taantumasta, jonka seurauksena vuosittainen asuntotuotanto jäi useina vuosina varsin alhaiseksi. Uudistuotantona, laajennuksina ja käyttötarkoituksen muutoksina valmistuneiden asuntojen kokonaismäärä on vuosina 2013–2016 vaihdellut noin 4 000 ja 4 500 vuosittain valmistuneen asunnon välillä, josta keskimäärin hieman alle kymmenys on ollut käyttötarkoituksen muutoksia (Kuvio 1.26). Vuosina 2013–2016 Helsinkiin valmistui noin 15 500 asuntoa uudistuotantona ja laajennuksina sekä 1 300 asuntoa käyttötarkoituksen muutoksin. Noin puolet käyttötarkoituksen muutoksen myötä tänä aikana valmistuneista asunnoista sijoittui Helsingin kantakaupungin alueelle, jolla asuinkäyttöön muutettujen vanhojen toimitilojen määrä on jo lähtökohtaisesti korkea. Asuntotuotannon kokonaismäärään vaikuttavat erityisesti talous- ja rahoitustilanne sekä asuntotuotannon mahdollistavan kaavavarannon suuruus.

Hieman yli puolet uusista asunnoista projektialueille

Valtuustokauden 2013–2016 aikana hieman yli puolet kaikista asunnoista sijoittui ns. projektialueille, ja vastaavasti hieman alle puolet projektialueiden ulkopuolisille alueille sijoittuvana täydennysrakentamisena. Projektimaisesti johdetuista alueista eniten asuntoja valmistui Länsisatamaan, jonne sijoittui 13 prosenttia tänä aikana valmistuneista asunnoista. Vuosina 2013–2016 aloitettiin noin 19 300 asunnon rakentaminen ja rakennuslupa myönnettiin kaikkiaan 18 100 asunnolle. Länsisataman ohella myönnettyjen rakennuslupien määrä on erityisen korkea Kruunuvuorenrannan projektialueella, jonka alueelle valmistuvien asuntojen määrä tulee nousemaan lähivuosina (Kuvio 1.27, paina karttaa suurentaaksesi sitä).

Valmistuneista asunnoista 61 prosenttia vapaarahoitteisia

Sääntelemättömän tuotannon osuus valmistuneista asunnoista on ollut valtuustokaudella 2013–2016 jonkin verran Kotikaupunkina Helsinki 2012 -ohjelman päivitettyjä asuntotuotantotavoitteita korkeampi (Kuvio 1.28). Uudistuotantona ja laajennuksina valmistuneista asunnoista 61 prosenttia oli hallinta- ja rahoitusmuodoltaan vapaarahoitteisia omistus- tai vuokra-asuntotuotantoja. Välimuodon asunnot, eli esimerkiksi Hitas- ja asumisoikeusasunnot muodostivat 23 prosenttia ja ARA-vuokra-asunnot 15 prosenttia valmistuneista asunnoista.

Pienten asuntojen osuus kasvoi tarkastelujakson kuluessa

Uudistuotantona ja laajennuksina valmistuneiden asuntojen keskikoko oli nelivuotiskauden 2013–2016 kahtena ensimmäisenä vuotena suurempi kuin kahtena viimeisenä. Valmistuneiden asuntojen keskikoko oli suurin (72,5 m2) vuonna 2014 ja pienin (62,5 m2) vuonna 2016 (Kuvio 1.29). Keskikoon laskuun vaikuttavat erityisesti yksiöiden kasvanut osuus asuntotuotannon kokonaismäärästä sekä pienten, yhden tai kahden asuinhuoneen asuntojen keskikoon aleneminen. Vuosina 2013-2016 uudistuotantona ja laajennuksina valmistuneista asunnoista 17 prosenttia oli yksiöitä, 35 prosenttia kaksioita, 26 prosenttia kolmioita ja 21 prosenttia neljän tai useamman asuinhuoneen asuntoja. Kuten asuntokannassa yleisesti, pienten asuntojen suhteellinen osuus on selvästi suurempi vuokra- kuin omistusasuntokannassa. Pienten, yhden tai kahden asuinhuoneen asuntoja on valmistunut hieman kaupungin keskiarvoa enemmän suurimmille kantakaupungin projektialueille. Esimerkiksi Kalasatamaan vuosina 2013–2016 valmistuneista asunnoista 62 prosenttia ja Kruunuvuorenrantaan valmistuneista asunnoista 59 prosenttia oli pieniä asuntoja.