Pekka Vuori

Helsingin väkiluku on vuoden 2016 lopussa 635 600.

Väestö on kasvanut vuoden 2013 alusta 32 000:lla eli keskimäärin 8 000 asukkaalla vuodessa (vastaa 1,3 prosentin vuotuista kasvua).

Kasvusta yli puolet tuli ulkomaalaistaustaisen väestön kasvusta.

Helsinkiläisistä on jo 94 000 (vajaa 15 prosenttia) ulkomaalaistaustaisia, ja heidän määränsä kasvoi vuosittain keskimäärin 4 500 asukkaalla.

Suhteellisesti kaikkein voimakkainta väestönkasvu oli 30–44-vuotiaiden (10%), 0–14-vuotiaiden (9%) ja vähintään 75-vuotiaiden (9%) ikäluokissa.

 

Helsingin väkiluku kasvoi voimakkaasti

Helsingin väkiluku on vuodenvaihteessa 2016/2017 noin 635 600. Kaupunki kasvaa nyt nopeasti, vuosien 2013–2016 aikana väkiluku kasvoi 32 000:lla eli 8 000 asukkaalla vuodessa (kuvio 1.1). Yli 40 prosenttia koko Suomen väestönkasvusta tuli Helsinkiin. Suomen väestön keskittyminen pääkaupunkiseudulle on valtuustokauden aikana lisääntynyt, sillä kun kauden alussa vuonna 2013 Suomen väestönkasvusta kaksi kolmasosaa tuli pääkaupunkiseudulle, vuosina 2015 ja 2016 seudun ulkopuolinen Suomi ei kasvanut kokonaisuutena lainkaan. Helsingin kasvun ennustetaan jatkuvan lähes yhtä nopeasti koko vuosikymmenen. Uudessa yleiskaavassa varaudutaan siihen, että Helsingin kasvaa vielä 2030-luvun jälkeenkin lähes nykyistä vauhtia.

 

Helsingin väkiluvun ennustetaan kasvavan seuraavan valtuustokauden aikana 25 000 asukkaalla perusvaihtoehdon mukaan, ja nopea kasvu toisi 30 000 asukkaan lisäyksen vuoteen 2021 mennessä. 700 000 asukasta ylittyisi vuonna 2028, ja nopean kasvun vaihtoehdossa jo 2025 lopulla (kuvio 1.3).

Lapsiperheiden lähtömuuton väheneminen kasvatti lasten määrää

Varhaiskasvatusikäisten määrä kasvoi vuosikymmenen alkuvuosina toista tuhatta lasta vuodessa (kuvio 1.4). Kasvu johtuu paitsi syntyneiden määrän kasvusta, myös erityisesti kotimaan muuttoliikkeen muuttotappion pienenemisestä sekä muulle seudulle että muuhun Suomeen. Valtuustokaudella 1–6-vuotiaiden lasten määrä kasvoi 2 850 hengellä. Kasvu on nyt hidastunut mutta sen ennakoidaan olevan keskimäärin 550 vuoteen 2020 saakka. Päivähoitoikäisten määrä näyttää siten kasvavan tällä vuosikymmenellä jopa neljänneksen.

Peruskouluikäisten määrä kasvaa ennätyksellisen nopeasti, koska kouluun tulevat ikäluokat ovat suurempia kuin sieltä lähtevät. Myös muuttotappion pieneneminen vaikuttaa. 6–14-vuotiaiden määrä kasvoi valtuustokaudella 4 700 hengellä ja vuosikymmenen lopun kasvun ennustetaan olevan edelleen yli 4 000 lasta. Siten peruskoululaisten määrän ennakoidaan kasvavan viidenneksellä tämän vuosikymmenen aikana.

Toisen asteen opetuksen ikäluokka, 15–17-vuotiaiden määrä on laskenut valtuustokaudella 800 hengellä, mutta uusi kasvu alkaa vuonna 2018. Tämän jälkeen alkaa nopea kasvu, joka jatkuu koko 2020-luvun. Muulla Helsingin seudulla kasvu on jo alkanut.

Nuorten ikäluokkien eli 15–29-vuotiaiden määrä on kasvanut valtuustokaudella 1 700 henkeä. Kasvu on painottunut vanhimpiin ikäluokkiin, sillä alle 25-vuotiaiden määrä on vähentynyt 3 300:lla. Koska 25–29-vuotiaiden määrä alkaa nopeasti vähentyä, nuorten ikäluokan ennustetaan vähenevän yli 4 000:lla vuosikymmenen loppuun mennessä. Nuorten ikäluokkien pieneneminen johtuu 2000-luvun alussa tapahtuneesta syntyneiden määrän vähenemisestä, mikä koski koko Suomea.

Ulkomaalaistaustaiset kasvattivat työikäisen väestön määrää

Työikäisten, 18–64-vuotiaiden määrä kasvoi valtuustokaudella keskimäärin 3 500 asukkaalla vuodessa. Kasvu on kuitenkin hidastumassa vuosikymmenen loppuun mennessä, ja tämä koskee etenkin nuorempia ikäluokkia. Syynä tähän on se, että Suomessa työelämään nyt tulevat ikäluokat ovat huomattavasti aikaisempia pienempiä. Huomattava on myös se, että työikäisten määrän kasvu saatiin lähes kokonaan ulkomaalaistaustaisesta väestöstä, koska kantaväestöön kuuluvat yli 40-vuotiaat ovat vähentyneet viime vuosina huomattavasti. Vuodesta 2017 alkaen kantaväestöön kuuluvat työikäiset vähenevät aikaisempaa enemmän.

 

Myös eläkeikäisten määrä kasvoi vauhdilla

Suuret ikäluokat alkoivat siirtyä eläkkeelle vuosikymmenen alussa, ja yli 65-vuotiaiden määrä kasvoi valtuustokaudella yli 10 000:lla. Kasvun ennustetaan jatkuvan edelleen, joskin hidastuen. Siten eläkeikäisten määrän ennustetaan kasvavan tällä vuosikymmenellä kolmanneksella. Alle 70-vuotiaiden määrä alkaa jo vähentyä ja kasvu painottuu vanhempiin ikäluokkiin.
 

Helsingin ikärakenne painottuu silti nuoriin ja varhaiskeski-ikäisiin aikuisiin

Helsingin ikärakenne painottuu nuoriin ja varhaiskeski-ikäisiin aikuisiin. Lapsia ja eläkeikäisiä on selvästi muuta maata vähemmän. Vanhushuoltosuhde on muuta maata edullisempi, ja sen ennustetaan heikkenevän hitaammin kuin naapurikunnissakin (kuvio 1.7).

Helsingissä asuu yli 90 000 ulkomaalaistaustaista

Valtuustokauden aikana tapahtuneesta 32 000 hengen väestönkasvusta lähes 60 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia. Ulkomaalaistaustaisia eli syntyperältään ulkomaalaisia helsinkiläisiä arvioidaan olevan vuoden 2016 lopussa yli 90 000. Tämä oli noin 15 prosenttia kaupungin koko väestöstä. Helsingin ulkomaalaistaustaisista 17 % on syntynyt Suomessa eli kuuluu ulkomaalaistaustaisten toiseen sukupolveen. Heidän osuutensa ei ole juuri kasvanut vuoden 2012 jälkeen.

Ulkomaalaistaustaisen väestön kasvusta kaksi kolmasosaa tulee ulkomaisesta muuttovoitosta, reilut 20 % johtuu syntyneistä, ja loput 13 prosenttia muusta Suomesta saadusta muuttovoitosta.

Helsingissä asuu neljännes Suomen ulkomaalaistaustaisista ja pääkaupunkiseudulla lähes puolet. Erityisesti afrikkalaistaustainen väestö on keskittynyt pääkaupunkiseudulle, heistä 40 prosenttia asuu Helsingissä ja kaksi kolmasosaa pääkaupunkiseudulla.

Ulkomaalaistaustaisen väestön määrä on kasvanut nopeasti Espoossa ja Vantaalla, jossa heidän väestöosuutensa on jo ohittanut Helsingin. Myös Espoossa on jo yhtä suuri osuus kuin Helsingissä. Kaikissa pääkaupunkiseudun kunnissa on lähes yhtä suuri osuus taustaltaan EU-maista tulleita, 26-28 prosenttia syntyperältään ulkomaalaisista. Vantaalla tosin tähän ryhmään kuuluu selvästi muita suurempi osuus virolaisia. Muista ryhmistä Helsingissä korostuvat taustaltaan afrikkalaiset, Espoossa aasialaiset ja Vantaalla venäläiset. Vuonna 2015 saapuneet turvapaikanhakijat tulevat näkymään vasta vuodenvaihteen 2016/2017 tilastoissa.

Ulkomaalaistaustainen väestö keskittyy kerrostalovaltaisille esikaupunkialueille, etenkin Itä-Helsinkiin (kuvio 1.8). Kantakaupungin väestöstä syntyperältään ulkomaalaisia on pienempi osuus, ja heistä on eurooppalaistaustaisia suurempi osuus kuin esikaupungeissa.

Helsinkiläisistä 88 132 puhui vuoden 2016 alussa äidinkielenään muuta kuin kotimaisia kieliä, 14 prosenttia väestöstä. Venäjä on heillä yleisin äidinkieli. Sitä puhui äidinkielenään vuoden 2016 alussa 17 176 henkilöä eli joka viides vieraskielinen. Seuraaviksi suurimmat ryhmät olivat viron-, somalin- ja englanninkieliset. Noin puolet vieraskielisistä puhui äidinkielenään jotakin näistä neljästä yleisimmästä kielestä. Kaikilla suuralueilla eurooppalaisia kieliä puhuu vähintään puolet vieraskielisistä äidinkielenään.

Lasten ja nuorten ikäryhmissä vieraskielisten osuus kasvaa nopeasti (kuvio 1.9). Varhaiskasvatus- ja peruskouluikäisistä vieraskielisiä on jo lähes 19 %. Myös toisen asteen koulutuksen ikäluokassa osuuden kasvu on ollut nopeaa: kun vuoden 2013 alussa vieraskielisten osuus oli 13,1 %, nyt jo 17 %.