• Helsingin työpaikkojen toimialarakenne on palveluvaltainen.
  • Työpaikkamäärä on kasvanut nopeimmin ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan alalla.
  • Työllisyyden kasvu on Helsingissä yhä hyvää, mutta työttömyyden lasku on jo hieman hidastunut. Viime vuonna nuorten työttömien määrä väheni suhteellisesti eniten.
  • Työllisten määrä on kasvanut yli 3 % ajanjaksolla 2017/I-2019/I. Työllisyysaste on kohonnut 2,3 prosenttiyksikköä ja oli vuoden 2019 I neljänneksellä 73,9 %.
  • Työttömien määrä on pienentynyt viidenneksellä (7 900 henkilöllä) ajanjaksolla 2017/3-2019/3.

Helsingin työpaikkojen toimialarakenne on palveluvaltainen

Työpaikat. Helsingissä oli 434 400 työpaikkaa vuonna 2018.[1] Vuonna 2018 työpaikkamäärä kasvoi Helsingin seudulla ja koko Suomessa nopeammin kuin Helsingissä, jossa kasvua oli 1,9 prosenttia. Kaikista maan työpaikoista 17 prosenttia sijaitsi Helsingissä ja 32 prosenttia Helsingin seudulla.

Helsingin toimialarakenne on varsin stabiili. Sitä dominoivat palvelualat, joiden osuus työpaikoista on lähes 90 prosenttia. Kaupan ja muiden markkinapalvelujen osuus työpaikoista oli 62 prosenttia ja julkisen hallinnon sekä hyvinvointipalvelujen osuus 26 prosenttia. Jalostusalojen, eli teollisuuden, energia- ja vesihuollon sekä rakennustoiminnan osuus työpaikoista jäi 11 prosenttiin. Helsingin suurimmat toimialat 10–13 prosentin työpaikkaosuuksin olivat terveys- ja sosiaalipalvelut, ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, informaatio ja viestintä sekä kauppa. Näiden alojen yhteinen osuus kokonaistyöpaikkamäärästä oli 46 prosenttia.

Helsingin työpaikkamäärä kasvoi vuosina 2013–2018 yhteensä noin 4 prosentilla. Määrällisesti kasvu on ollut nopeinta ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan, informaation ja viestinnän, rahoitus- ja vakuutustoiminnan ja rakentamisen toimialoilla, mikä on yllä kuvatusti näkynyt myös alojen yritysten henkilöstömäärän kasvuna. Informaation ja viestinnän alan uusia työpaikkoja syntyi erityisesti vuonna 2018 ja ala on ohittanut työpaikkamäärässä kaupan alan. Vuosina 2013–2018 erityisesti tukku- ja vähittäiskauppa sekä kuljetuksen ja varastoinnin ala ovat menettäneet työpaikkoja Helsingissä.

Työllisyys kasvanut hyvin mutta työttömyyden lasku jo hidastunut

Työllisyys. Kuten koko Suomessa, työllisyystilanne on Helsingissä viime vuosina kohentunut.[2] Vuonna 2015 työllisten määrä Helsingissä laski – ainoan kerran 2010-luvulla – mutta on sittemmin taas kasvanut joka vuosi. Vuonna 2018 työllisiä oli Helsingissä 336 900, mikä oli noin 6,5 prosenttia enemmän kuin vuonna 2015. Vauhdikkain kasvuvuosi näyttää ennakkotietojen valossa osuvan vuoteen 2018. Pääkaupunkiseudulla ja Helsingin seudulla kasvu on ollut Helsinkiä vilkkaampaa ja koko maan tasolla Helsinkiä maltillisempaa.

Helsingin työllisyysaste oli 74,0 prosenttia vuonna 2018. Helsingin seudun työllisyysaste oli tätä hivenen korkeampi, 74,3 prosenttia, mutta koko Suomen 71,7 prosentin työllisyysaste oli Helsinkiä jonkin verran alempi. Vuodesta 2017 työllisyysasteet kohosivat koko maassa reilusti, Helsingissä 1,6 prosenttiyksikköä. Työllisyysaste on laskettu 15–64-vuotiaasta väestöstä.

Työllisten määrä on kasvanut Helsingissä yli 3 prosentilla ajanjaksolla 2017/I - 2019/I. Työllisyysaste on kohonnut 2,3 prosenttiyksikköä, ollen 73,9 prosenttia vuoden 2019 1. neljänneksellä.

Työttömyys. Työttömien määrä kääntyi laskuun vuonna 2016 (kuvio 4.4).[3] Voimakkaimmin työttömyys laski Helsingissä vuonna 2017, jolloin työttömien työnhakijoiden määrä väheni 14 prosenttia. Vuoden 2018 lopussa Helsingissä oli 31 830 työtöntä työnhakijaa, mikä oli 10 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Naapurikuntiin verrattuna Vantaalla työttömien määrät ovat pienentyneet suhteellisesti Helsinkiä nopeammin, kun taas Espoossa työttömien määrä väheni Helsinkiä maltillisemmin. Vuonna 2018 Helsingin työttömyysaste oli työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston tietojen mukaan 9,2 prosenttia. Helsingin seudulla työttömyysaste oli jonkin verran alempi, 8,4 prosenttia.

Työttömien määrä on pienentynyt 21 % , eli yli viidenneksellä ajanjaksolla 2017/3-2019/3. Lukumääräisesti työttömien määrä on pudonnut 7 900 henkilöä. Samalla työttömyysaste on laskenut 2,5 prosenttiyksikköä ollen 8,8 prosenttia vuoden 2019 maaliskuussa.

Voimakkaimmin viime vuonna pieneni nuorten työttömien määrä. Muutokset myös pitkäaikaistyöttömien, eli yli vuoden yhtäjaksoisesti työttöminä olleiden, määrässä ovat olleet Helsingissä huomattavia. Heidän määränsä kasvoi Helsingissä rajusti aina vuoden 2016 loppuun saakka, mutta vuonna 2017 määrä lähti rivakkaan laskuun. Vuoden 2018 joulukuussa Helsingissä oli 10 600 pitkäaikaistyötöntä, minkä oli 7 200 vähemmän kuin vuoden 2016 lopussa, jolloin määrä oli korkeimmillaan. Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä laski 33 prosenttiin, mutta heidän määränsä vuonna 2018 oli kuitenkin suurempi kuin vuonna 2013.

Huomattava osa pitkäaikaistyöttömien määrän kokonaistyöttömyyttä nopeammasta vähenemisestä johtui todennäköisesti työnhakijarekisterin päivityksistä. Rekisterin tietoja ajantasaistettiin työttömien määräaikaishaastatteluiden myötä, ja tilastoista poistettiin henkilöitä, jotka eivät enää olleet työttöminä työnhakijoina. Lisäksi osa pitkäaikaistyöttömistä palautui uusiksi työttömiksi, kun työttömyysjakso keskeytyi hyvin lyhyeksi aikaa. Vuoden 2018 tietojen oletetaan kuvaavan työttömien todellisia määriä. Hyvin pitkään työttömänä olleiden määrä on jopa hieman kasvanut viime vuosina.

Aiemmasta työttömyyden voimakkaasta kasvusta johtuen työttömien lukumäärä on kaiken kaikkiaan yhä melko korkealla tasolla. Yhtenä taustatekijänä voivat olla työmarkkinoiden rakenteelliset muutokset. Digitalisaatio ja automatisaatio vaikuttavat mm. toimisto-, asiakaspalvelu- sekä suorittaviin tehtäviin, ja uudet työpaikat edellyttävät yhä muuntautumiskykyisempää osaamista. Lisäksi Helsingin väestönkasvussa korostuu ulkomaalaistaustaisen väestön korkea osuus. Eri kansalaisuusryhmillä on suuria eroja työllistymisen suhteen, mutta keskimäärin ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste on 2,5 kertaa korkeampi kuin kantaväestön.

Työllisyyden kasvun ja työttömyyden laskun hidasteeksi voi Helsingissäkin muodostua pula osaavasta työvoimasta. Avoimien työpaikkojen määrä on kasvanut reippaasti ja monet työnantajat kertovat rekrytointivaikeuksista. Vuoden 2019 maaliskuussa Helsingissä oli TE-toimistoon ilmoitettuja avoimia työpaikkoja 89 prosenttia enemmän kuin vastaavaan aikaan vuonna 2014. Vaikka työttömien koulutus- ja ammattitaustat ovat Helsingissä monipuoliset, vaikuttaa siltä, että osaan avoimista työpaikkoista on yhä haasteellisempaa löytää sopivaa työntekijää työttömien joukosta.


[1] Työpaikkoja koskevat tiedot ovat Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta, jossa työpaikkojen vuotuinen määrä saadaan neljännesvuosien keskiarvona. Helsingin kohdalla tiedon luotettavuus on suuntaa antava. Viimeisin rekisteripohjainen työssäkäyntitilasto on vuodelta 2016. Sen mukaan Helsingissä oli työpaikkoja tuolloin 388 000, kun työvoimatutkimuksen mukaan työpaikkoja oli 421 500.

[2] Työllisyyttä koskevat tiedot ovat Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta.

[3] Työttömyyttä koskevat tiedot ovat työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastosta.